Suomalaiset hurahtivat paljuihin – vinkit kylpytynnyrin hankintaan

– Ihmiset ovat aina halunneet rentoutua ja puhdistautua lämpimissä kylvyissä. Lämmitettäviä paljuja rupesi näkymään Baltian maissa 1800- ja 1900-luvuilla, ja sieltä ne levisivät pikkuhiljaa myös Suomeen. Varsinainen buumi täällä alkoi 1990-luvulla, 12 vuotta ulkoporealtaita ja kylpytynnyreitä myynyt kylpymestari Vesa Haloila kertoo.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat alkaneet ostaa paljuja yhä enemmän ja enemmän.

– Nyt paljun paikka piirretään valmiiksi pihalle jo uusia taloja rakennettaessa.

Haloila arvelee, että Suomesta löytyy noin 30 000–40 000 paljua. Uusia myydään tuhansittain joka vuosi. Ne päätyvät mökkien ja omakotitalojen pihapiireihin eli paikkoihin, joissa on tilaa ja halutaan rentoutua.

– Paljua sijoittaessa pitää aina miettiä paloturvallisuutta. Ne toimivat pääasiassa puulämmityksellä, joten niitä ei voi laittaa liian lähelle rakennuksia. Tiheästi asutulla alueella on hyvä ottaa huomioon myös naapurit eli se, ettei sijoita tynnyriä ihan naapurin ikkunan alle.

Koska paljuun mahtuu jopa 1,5 kuutiota eli 1500 litraa vettä, on niin ikään mietittävä, minne tuo vesi menee käytön jälkeen.

– Perinteisessä paljussa, jossa samaa vettä käytetään vain kerran, veden saa periaatteessa laskea suoraan vesistöön tai ojaan. Jos paljussa on suodatettua vettä, jossa on käytetty kemikaaleja, se pitää viemäröidä.

Puu toimii lämmittäjänä, ei sisäpintana

Pienimpiin paljuihin mahtuu kaksi henkeä, suurimpiin 15. Suosituimpia ovat neljän–kuuden hengen paljut.

– Yön pimeinä tunteina niihin mahtuu jopa seitsemän–kahdeksan aikuista, Haloila sanoo.

Alun perin paljut on tehty kauttaaltaan puusta, mutta nykyään puupaljuja ei enää oikeastaan myydä. Uusien paljujen sisäosat valmistetaan joko lasikuidusta, muovista tai alumiinista.

– Puu on materiaalina sen verran huokoinen, että palju kuivuu, ellei siellä pidä jatkuvasti vettä. Siitä taas seuraa huono vesihygienia. Kovemmat materiaalit on helppo pestä ja pitää puhtaana. Niissä ei tarvitse makuuttaa likaista vettä, koska palju ei kuivuessaankaan rupea vuotamaan.

– Paljun ulkopuolelle verhoiluksi saa toki edelleen oikeastaan mitä materiaalia tahansa ulkonäöllisesti haluaa. Verhoilussa käytetään esimerkiksi puuta, komposiittia ja kiveä.

Mitä tulee paljujen lämmitykseen, puu on edelleen varma valinta.

– Paljuissa on 98-prosenttisesti joko ulko- tai sisäpuolinen puukamiina, eli lämmitys hoituu perinteisesti klapeilla.

– Jotkut paljut toimivat sähköllä. Niissä veden yleensä lämmittää ja lämpöä ylläpitää hiekkasuodattimen yhteyteen laitettu sähköpatruuna. Markkinoilla on myös nestekaasulämmittimiä, joiden toimivuus on kuitenkin Suomen olosuhteissa heikohkoa.

Se, kuinka nopeasti vesi paljussa lämpenee, riippuu täysin kamiinan tehosta. Halvimman pään kamiinoilla lämmitys kestää neljästä seitsemään tuntia. Mitä tehokkaampi ja kalliimpi kamiina, sitä vähemmän aikaa joutuu odottamaan.

– Nopeimmat kamiinat lämmittävät kylmän veden 37 asteeseen alle kahdessa tunnissa. Silloin myös puita kuluu vähemmän, Haloila sanoo.

Nykypalju kestää vuosikymmeniä

Materiaalien kehittymisen ansiosta omaa kylpytynnyriä mielivän ei tarvitse pelätä, että paljusta tulisi mökkipihalle vain uusi työmaa.

– Kun paljua ei käytetä, sen voi oikeastaan unohtaa. Käytettäessä sinne vain laitetaan puhdas vesi, lämmitetään ja valutetaan vesi pois. Jos palju on jotenkin likaantunut, normaali pesu mäntysuovalla riittää.

Tavallisessa käytössä muovisisusteiset ja komposiittiverhoillut nykypaljut kestävät kymmeniä vuosia.

– Ne ovat huoltovapaita paljuja, joista ei ole omistajilleen murhetta. Enemmän huoltoa vaativan puupaljun käyttöikä sen sijaan on kolmesta enintään kymmeneen vuoteen, Haloila sanoo.

Paljun hintaan vaikuttavat eniten juuri materiaalit ja kamiinan teho.

– Hyvän, vuosikymmeniä kestävän paljun varusteineen saa noin 2 000–3 000 eurolla. Jos palju on tätä edullisempi, jostain on yleensä säästetty.

Paljun perusvarusteisiin kuuluvat kansi, jonka pitää olla paljun päällä aina, kun sitä ei käytetä, sekä rappuset, joita pitkin paljuun pääsee.

– Jotkut valmistajat myyvät paljuihin myös poreita ja valoja, mutta niiden toimintavarmuus ei ole Suomen olosuhteissa hyvä. Kannattaa myös miettiä paljun filosofiaa: onko se itselle enemmän kylpytynnyri vai ulkoporeallas? Kylpytynnyrissä ollaan rauhallisesti ja seurustellaan hyvien kavereiden tai perheen kanssa, hiljaisuudessa. Porealtaassa meno on hektisempää, varsinkin jos siihen yhdistetään musiikkia ja vilkkuvia valoja.

Miten alkoholi ja paljussa kylpeminen sopivat yhteen?

– Alkoholi kuuluu suomalaisessa kulttuurissa paljun käyttöön ihan samalla tavalla kuin saunailtoihin. Kun kaveriporukassa istutaan, palju on se juhlan kohde.

– Kaikkein mukavinta paljussa on pienellä pakkassäällä ja tähtikirkkaalla taivaalla. Siellä sitten istutaan pipo päässä ja katsellaan tähtiä, Haloila tunnelmoi.

Mitä ihmisessä tapahtuu saunoessa?

Paljussa kylpemiseen yhdistetään usein myös saunominen. Videolla Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka kertoo, mitä fysiologisia muutoksia ihmisessä tapahtuu saunassa.