Näihin suomalaiset kuolevat vuosikymmenestä toiseen – muistisairaudet nousussa

Vertailussa on huomioitava, että kuolemansyyluokitus on muuttunut aikojen saatossa useaan kertaan. Tiedot on kerätty vuodesta 1969 alkavasta, Tilastokeskuksessa muodostetusta aikasarjaluokituksesta sekä varhaisemmista, Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta löytyvistä tilastojulkaisuista.

Täysin vertailukelpoista materiaalia ei ole saatavilla ennen vuotta 1969. Sitä ennen esimerkiksi alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset eivät olleet oma ryhmänsä. Ryhmä koostettiin keräämällä yhteen alkoholiperäisiä tauteja monista eri kategorioista, joista yleisimpinä mainittakoon aikaisemmin mielenterveyden häiriöiden alle luokiteltu alkoholiriippuvuus, ruoansulatuselinten sairauksiin kuuluneet alkoholiset maksasairaudet ja haimatulehdus, sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin sisällytetty alkoholinen sydänlihassairaus sekä tapaturmien alle määritelty tapaturmainen alkoholimyrkytys.

Keuhkokuumetta ei näy yleisimpien kuolemansyiden listalla enää vertailuvuodesta 1971 alkaen, koska se on siitä eteenpäin sisällytetty hengityselinten sairauksien ryhmään.

Luokittelutapojen vaihtumisesta huolimatta tilastoista selviää, että Suomessa on koko vertailujakson ajan kuollut eniten ihmisiä verenkiertoelinten sairauksiin. Sinnikkäästi toisella sijalla pysyvät vuosikymmenestä toiseen kasvaimet. Tapaturmat ja muut väkivaltaiset syyt ovat ensimmäistä vertailuvuotta lukuun ottamatta jatkuvasti kolmannella tai neljännellä sijalla.

Kuolleisuus muistisairauksiin jyrkässä nousussa

Muistisairauksista ja alkoholista johtuviin syihin näyttää menehtyvän Suomessa paljon enemmän ihmisiä nyt kuin vielä vertailuvuonna 1971, jolloin kumpikaan ei näkynyt seitsemän kärjessä.

Vuonna 1971 dementiaan ja Alzheimeriin raportoitiin kuolleen 246 ihmistä – vuonna 2011 vastaava luku oli 6200.

Vuonna 1971 alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen raportoitiin kuolleen 403 ihmistä – vuonna 2011 vastaava luku oli 1 889. Alkoholikuolleisuus on kuitenkin ollut laskussa huippuvuoden 2007 jälkeen.

Luvuissa on huomioitava kuolemansyyluokituksen muuttuminen. Jo vuonna 1951 esimerkiksi "vanhuus ja epätarkasti määritellyt sairaustilat" oli hyvin yleinen kuolinsyy (4 458 kuollutta). Asioista siis ehkä puhutaan eri nimillä. Joka tapauksessa dementian ja Alzheimerin taudin jyrkkä nousu kuolemansyytilastoissa on kiistatonta vuodesta 1969 lähtevässä vertailukelpoisessa aikasarjataulukossa.

– Dementian ja Alzheimerin taudin yleistyminen tilastoissa saattaa johtua esimerkiksi siitä, että yleinen tietoisuus sairauksista on kasvanut. Lisäksi väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi muistisairauksiin sairastuminenkin yleistyy, yliaktuuari Jari Hellanto Tilastokeskukselta arvioi.

Kuolemansyyt vuonna 1951

Kuolemansyyt vuonna 1961

Kuolemansyyt vuonna 1971

Kuolemansyyt vuonna 1981

Kuolemansyyt vuonna 1991

Kuolemansyyt vuonna 2001

Kuolemansyyt vuonna 2011

Juttua on muokattu 28.10.2013 klo 7.15. Doria on Kansalliskirjaston, ei Kansallisarkiston, tietokanta.

Lähteet: Tilastokeskus, Doria.fi

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva