Mahtuvatko vainajat multiin? Helsingin hautausmaita laajennettava lähivuosikymmeninä

Joka vuosi keskimäärin viisi tuhatta vainajaa haudataan Helsingin hautausmaille. Sitä, kuinka monen edesmenneen jäänteitä Helsingin mullissa kaiken kaikkiaan makaa, ei tarkkaan tiedetä.

– Ihan karkealla tasolla voisi kuvitella, että vuosien saatossa vainajia on kertynyt noin 600 000. Mutta tämä on täysin epämääräinen arvaus. Helsingissähän on haudattu ihmisiä sellaisillekin hautausmaille, joita ei enää nykyään ole olemassa: muun muassa Suurkirkon eli nykyisen tuomiokirkon eteen, Ruttopuistoon ja Santahaminaan, Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto sanoo.

Nykyään hautausmaita on kuusi: Hietaniemi, Malmi, Honkanummi, Maunula, Kulosaari ja Östersundom. Niissä on pinta-alaa yhteensä noin 180 hehtaaria. Lisäksi Kallion kirkossa on uurnaholvi.

Voivatko hautausmaat täyttyä niin, että niiltä loppuu tila?

– Hautausten määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kyllä Helsinki ennen vuotta 2050 tarvitsee ihan uutta hautausmaapinta-alaa. Mahdollisten uusien hautausmaalaajennusten suunnittelu pitää aloittaa kymmenen vuoden sisällä, Lehto vastaa.

– Hautausmaiden täyttyminen on kuitenkin vähän veteen piirretty käsitys. Oikeastaan ei voi sanoa, että jokin hautausmaa täyttyy. Vaikka puhutaan, että esimerkiksi Hietaniemi on täyteen haudattu, niin se tarkoittaa vain sitä, että sieltä ei saa uusia arkku- tai tuhkahautapaikkoja. Silti sinne haudataan noin 1 500 vainajaa vuosittain, ja tullaan hautaamaan vaikka kuinka pitkään.

”Täysille” hautausmaille hautaamisen mahdollistavat vanhat sukuhaudat, muistolehdot ja tuhkahautausten suosio.

– Sukuhautoihin voidaan haudata suvun jäseniä. Muistolehdot puolestaan ovat alueita, joissa ei ole yksityisiä hautoja, joten niissä tilaa ei tarvita niin paljon. Helsinkiläisen vainajan on tälläkin hetkellä mahdollisuus tulla haudatuksi ihan mille hautausmaalle tahansa, jos ratkaisuna on tuhkan hautaaminen muistolehtoon.

Myös hautoja, joihin on jo haudattu vainaja, palautuu seurakunnalle tasaisin väliajoin. Tästä puhutaan hautakiertona.

– Haudan hallinta-aika siis päättyy, eivätkä omaiset syytä tai toisesta jatka sitä. Tällaiset haudat annetaan uusille suvuille hautauskäyttöön.

Kauanko helsinkiläiset mahtuvat Helsinkiin?

Sukuhaudoista, muistolehdoista ja hautojen uudelleenkäytöstä huolimatta Helsingin hautausmailla tarvitaan lisää tilaa. Tällä hetkellä katseet ovat kaupungin itäosissa. Seurakunnalla on jo olemassa hautausmaan varaus Vuosaaressa, ja lisäksi se seuraa Östersundomin kaavoituksen kehittymistä.

– Joskus tulevaisuudessa Östersundomissa on ehkä 30 000–40 000 asukkaan kaupunginosa. Silloin myös Östersundomin hautausmaan käyttö ilman muuta kasvaa. Odotamme, olisiko jotakin uutta aluetta mahdollista liittää siellä nykyisen hautausmaan yhteyteen, Lehto sanoo.

– Jos tilanne olisi sellainen, että meidän pitäisi rakentaa ihan uusi hautausmaa, niin sen pitäisi olla aika iso, arkkuhautausmaan vähintään 15–20 hehtaaria. Sellaisia alueita pitäisi lähteä etsimään jo Kehä Kolmosen toiselta puolelta.

Koska tuhkahautausten osuus kuitenkin on Helsingissä iso – pääkaupungissa jo yli 80 prosenttia vainajista tuhkataan –, nykyisilläkin hautausmailla ja mahdollisella laajentumisella kaupungin itäosiin pärjättäneen pitkälle.

– Lähivuosikymmeninä ei ole tarvetta keksiä isoa hautausmaa-aluetta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläisten hautaamista varten. Nykyisiäkin hautausmaita kehitetään tuhkahautauksen näkökulmasta. Ainoastaan Honkanummella, joka muuten hankittiin aikoinaan kaukaa viisaasti Vantaan puolelta, on vielä käyttöön ottamatonta pinta-alaa ihan uusien arkkuhautakortteleiden rakentamista varten.

– Jos maa-alueriittämättömyyttä kaikesta huolimatta tulisi, niin eihän sitä tiedä, jos hautaustoimen sektorilla olisi tulevaisuudessa mahdollista tehdä yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa. Meillä on jo nyt Vantaan seurakuntayhtymän kanssa yhteinen tunnukseton hautausmaa-alue Honkanummella, Lehto sanoo.