Kun ilmapallo karkasi... Julkkikset kertovat ikimuistoisista vapuistaan

Kevään ensimmäinen jäätelötötterö, ilmapallot ja aurinko ovat ikuisesti mielessä säilyviä muistoja lapsuuden vapuista.

Nuoruuden vaput olivat riemullista rytinää, jota aikuinen hellän kaihoisasti muistelee. Aikuisena riekkuminen ei houkuta, mutta kesän alkaminen on iso ilon aihe.

Vappupäivän aurinko ja lämpö säilyvät mielessä paremmin kuin kylmät sateet. Mutta esimerkiksi Ristomatti Ratia muistaa, miten hän eräänä vappuna hiihti kodistaan Kaivopuistosta kavereiden joukkoon juhlimaan.

Paula Nummela: Maalaistyttö pääsi kaupunkiin

Korutaiteilija, astrologi Paula Nummela ei unohda koskaan lapsuutensa vapputunnelmaa.

– Parhaita olivat hetket 1960-luvulla, kun pieni maalaistyttö Urjalasta pääsi serkkujen luo Tampereelle. Pirkko-serkku vei meidät Pispalanharjulle, jossa keikistelin vapuksi saaduissa uudessa kesämekossa ja -kengissä.

– Muistan ne ihanat jäätelötötteröt ja valtavan suuret heliumtäytteiset vappupallot. Voi miten itkin, kun palloni karkasi. Se oli ollut kiinnitettynä jonkin vaatteen nappiin, irtosi ja kohosi kirjaimellisesti taivaan tuuliin, Paula nauraa muistolleen.

Paula matkustaa työnsä vuoksi talvella ulkomailla, joten keväästä ja kesästä hän nauttii Suomessa. Paulan kesäkorusarja on valmis, ja syksyn korutkin jo hyvää vauhtia valmistumassa, joten nyt on aikaa myös ystäville. Kuten monena muunakin vappuna.

– Menemme kävelylle Kaivopuistoon muutaman hyvän ystäväpariskunnan ja lasten kanssa. Nuorin juhlija on ystävättäreni parivuotias poika, joka saa valita Kauppatorilta viukan, hyrrän tai jonkin muun vappulelun.

Ristomatti Ratia: Suksilla Kaivopuistossa

Taiteilija Ristomatti Ratia kiittää onneaan, että on saanut viettää suuren osan elämänsä vapuista ulkomailla, kaukana kotimaan örvellyksestä.

– Opiskelin ja asuin parikymmentä vuotta Yhdysvalloissa, joten nuoruudesta ei juuri ole vappumuistoja. Vielä nykyäänkin pyrin pakenemaan hulinaa esimerkiksi toiseen kotiini Saarenmaalle, jossa kokkaan hyvää ruokaa ja nautin olostani kaikessa rauhassa. Viime vuonna pakenin Portugalin kevääseen, Ristomatti kertoo.

– En tietenkään tuomitse kenenkään vapunviettotapoja. Totuus on, että vappu on kesän saapumisen symboli.

– Yksi vappu kotimaassa on kuitenkin jäänyt mieleen. Silloin oli hyvin kylmä kevät ja niin kylmä ja luminen vappu, että hiihdin kodistani Kaivopuistosta toisten joukkoon juhlimaan, hän hymyilee.

Tänä vuonna Ristomatti ehti piipahtaa Portugalissa jo ennen vappua. Hän kävi viinitilalla Douron laakossa.

– Kävin tutustumassa tilaan, joka viime vuonna tuotti ja pullotti meille omaa viiniä. Tilasin sitä kotiin joulun alla ja lahjoitin ystäville. Toimme sekä puna- että valkoviiniä. Viini on valmistettu toiveitteni mukaan, ja etiketeissä on suunnittelemani tuolin kuva. Viinien nimet ovat Punainen tuoli ja Valkoinen tuoli.

Niin nimet kuin etiketitkin symboloivat täsmälleen Ristomatin omia nautinnon hetkiä: levollinen tuokio mukavassa tuolissa hyvää viiniä maistellen.

Toistaiseksi viinit eivät ole teollisessa tuotannossa, mutta liike-elämään jo imeväisestä tottuneen miehen tuntien sitäkin on lupa odottaa.

Raija Oranen: Vapausriehaa ja kuohuvia tunteita

Kirjailija Raija Orasen mieleenpainuvin vappumuisto liittyy Portugaliin ja erityisesti sen pääkapunkiin Lissaboniin vuonna 1986.

– Takana oli surua ja raskas työntäyteinen talvi. Äitini oli menehtynyt syöpään vuotta aiemmin. Lähdin virkistymään Portugaliin, mies ja lapset jäivät kotiin Suomeen, Raija kertoo.

– Juuri ennen vappua saimme tiedon Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, joka tapahtui 26. huhtikuuta Ukrainassa. Olin huolissani läheisteni puolesta, vaikka tilanteen todellinen vakavuus selvisi vasta Suomessa, Raija Oranen muistelee.

Vappu Lissabonissa oli muutenkin ikimuistoinen. Kadut täyttyivät kansasta, joka juhli niin ikään vapun alla vuonna 1974 tapahtunutta Neilikkavallankumousta. Nuorten radikaalien vasemmistoupseerien lähes veretön sotilasvallankaappaus sai nimensä sen symbolina käytetyistä neilikoista, joita oikeistohallintoa vastustavilla sotilailla oli kiväärinpiipuissaan.

– Ihmiset elivät uudestaan vapauden riehaa. Kaduilla oli hurja meteli. Siellä oli joukoittain sodassa vammautuneita invalideja sekä kerjäläisiä. Huomioni kiinnitti erityisesti mieltään osoittanut yksinäinen mies, joka oli pukeutunut tulipunaiseen asuun kengistä lähtien.

– Helteisen vapun lounasta nautimme ulkona. Söimme grillattuja sardiineja ja joimme samppanjaa. Sen vapun muistan omista ristiriitaisista tunteistani ja käsinkosketeltavan tiiviistä, riemullisesta tunnelmasta ympärilläni.

Seppo Hovi: Työn juhlaa

Kapellimestari, pianisti Seppo Hovi naurahtaa viettävänsä sanamukaisesti työn juhlaa, sillä hänen vappunsa kuluvat työn parissa. Mielenkiintoista on, että Hovin ammatillinen muusikon ura alkoi juuri vappuna, tänä vuonna tasan 45 vuotta sitten.

– Insinööritalon ravintolaan tarvittiin pianistia. Soitin alkuillan yksin, ja loppuillasta soitimme basistin ja rumpalin kanssa tanssimusiikkia. Olin opiskellut vuosikaudet Sibelius-Akatemiassa ja esiintynyt muun muassa koulukonserteissa, mutta tuosta vapusta alkoi ammattiurani.

– Muistan myös erään vapun 1960-luvun puolivälissä, jolloin säestimme orkesterin kanssa Laila Kinnusta Helsingin Pavilla. Siihen aikaan orkesterit ja solistit tekivät yhteistyötä vähän niin ja näin, mutta Laila oli eri maata. Hän piti sellaiset harjoitukset, että tiesimme olevamme tekemisissä todellisen ammattilaisen kanssa. Hän tiesi mitä teki ja mitä halusi. Kunnioitin häntä suuresti.

Jo useita vuosia Seppo on viihdyttänyt yleisöä vappumatineoissa eri kaupungeissa. Tänä vuonna hän esiintyy Joensuussa kaupunginorkesterin kapellimestarina.

– Lähdemme vaimoni ja lastemme sekä lastenlastemme kanssa suurella joukolla. Poikani Janne musisoi samassa matineassa ja hänen vaimonsa, miniäni Taina Piira esiintyy solistina. Heidän lapsensa ovat juhannuksen tienoilla neljä- ja kaksivuotiaat.

– Nuorempi poikani soittaa toisessa tilaisuudessa, hänellä on puolitoistavuotias lapsi.

Seppo naurahtaa, että BumtsiBumin päättymisen jälkeen tuli isoisän suuri ilo, lapsenlapset peräjälkeen.

– Kesällä ohjelmaa esitetään uusintana. Eräässä jaksossa Taina-miniäni esiintyy ensimmäinen vauva jo masussaan, Seppo naurahtaa.

Lue myös:

    Uusimmat