Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö: Arkemme on luonnollinen sekamelska!

Jukka Haapalainen alkoi seurustella tulevan vaimonsa Sirpan kanssa 20 vuotta sitten. Nyt pariskunta on ollut naimisissa jo kymmenen vuoden ajan.

– Olemme tehneet koko tämän ajan jatkuvasti yhteistyötä, Haapalainen kertoo.

– Aluksi tanssimme yhdessä ihan vain kokeilupohjalta, ja kun se tuntui menevän hyvin, emme nähneet syytä miksemme olisi voineet jatkaa.

Haapalainen kertoo ajatuksen toisesta daamista olleen lähes mahdoton, niin hyvin parin kemiat pelasivat yhteen parketinkin puolella. Nyt, tanssittuaan sekä parina että pariskuntana Haapalainen sanoo puolisoiden pitävän toisensa vireessä myös kotona. Arki onkin Haapalaisen sanojen mukaan "luonnollinen sekamelska".

Työ saa aikaan jatkuvaa keskustelua

Haapalainen puhuu sekä työstään että parisuhteestaan hyvin intohimoisesti. Tuleekin selväksi, että tässä taloudessa ei pidetä turhan tarkkaa linjaa koti- ja työroolien välillä. Haapalainen kertoo rooleissa pysymisen olevan välillä jopa mahdotonta.

– Tässä ammatissa työ kulkee kropassa jatkuvasti mukana, vaikkei sitä aina itse haluaisikaan.

– Tämän takia on välillä todella vaikeaa pitää työ erossa arjesta. Ja miksi pitäisikään, eräät syvimmistä keskusteluistamme ovat Sirpan kanssa liittyneet juuri työhön!

Haapalainen vannoo muutenkin parisuhteessa keskusteluiden voimaan, ainakin niin kauan kun keskustelu on eteenpäin vievää. Keskustelun muuttuminen kovasanaisemmaksi ei Haapalaisen mukaan haittaa, sillä erimielisyydet eivät automaattisesti ole huono asia.

– Jos aina ollaan samaa mieltä kaikesta, ei synny kunnon keskustelua.

Haapalainen on keskusteluiden myötä oppinut myös, että ihmisten tavat ajatella ovat erilaisia. On mahdollista lähteä aivan eri näkökulmista mutta päätyä samaan ratkaisuun.

– Voimakas keskustelu on erimielisyyttä, joka vie kohti yksimielisyyttä.

Intohimo työhön ei ole väärin

Mikäli painiskelee työ- ja parisuhteen yhdistämisen ja siihen liittyvien ongelmien kanssa, on Haapalaisen mielestä tärkeää hahmottaa mitä haluaa. Toisin sanoen kuinka paljon haluaa työ- ja kotielämän eroavan toisistaan. Tiukkoja rajoja ei kuitenkaan ole syytä vetää.

– Jos on puhuttavaa, niin silloin tietenkin puhutaan. Jos ei puhuttavaa ole, niin ongelmia on turha kaivamalla kaivaa esiin, Haapalainen toteaa.

Myös pyrkimys yhteiseen hyvään on Haapalaisen mielestä tärkeää. On muistettava, että samassa veneessä istutaan ja että mahdolliset ongelmat vaivaavat kumpaakin.

– Kaikissa meissä on toisia ihmisiä ärsyttäviä piirteitä. Intohimon työhön ei kuitenkaan pitäisi ärsyttää, sillä se ei ole väärin, Haapalainen korostaa.

Myös puolison kannustus on tärkeää. Itsestäänselvyytenä ei kannata toista osapuolta pitää. Haapalainen sanookin hetken mielijohteesta syntyvien ajatusten ja niiden toteuttamisen olevan tärkeää.

– Saatamme Sirpankin kanssa päättää, että nyt laitamme tietokoneet ja puhelimet kiinni ja suuntaamme teatteriin.