"Selvisin hengissä dynamiittivaraston räjähdyksestä"

Turvallisuussuunnittelija Juhani Nurminen, 58, joutui järjestämään elämänsä uudelleen selvittyään vakavasta onnettomuudesta 24 vuotta sitten. Palomiehenä työskennelleen Nurmisen elämä oli päättyä lyhyeen, kun hän lähti helpoksi luulemalleen työkeikalle sammuttamaan tuleen syttynyttä asuntovaunua.

Sen piti olla ihan tavallinen rutiinisammutuskeikka.

– Saimme hälytyksen Korsoon eräälle romuttamoalueelle, missä asuntovaunu oli syttynyt tuleen. Ajateltiin, että käydään sammuttamassa ja tullaan pois, Nurminen kertoo.

Kun hän ja muut miehet saapuivat paikalle, palo oli ehtinyt levitä vaunun vieressä olevaan hökkelivarastoon. Nurminen työskenteli esimiehenä. Muiden palomiesten jäädessä muutamia kymmeniä metrejä kauemmaksi, hän meni selvittämään tarvitseeko varaston lukkoja murtaa.

Sitten räjähti.

Puolitoista kuukautta nukutettuna

– Siitä eteenpäin en sitten muistakaan mitään, koska minua pidettiin sairaalassa nukutettuna seuraavat puolitoista kuukautta. Kehostani oli palanut 66 prosenttia. Nukutuksen aikana minulle tehtiin toistakymmentä leikkausta.

Helpoksi luultu sammutuskeikka oli muuttunut painajaiseksi, sillä varasto, johon palo oli levinnyt, oli ollut täynnä räjähteitä. Räjähdyksen voimasta paikalle oli syntynyt parin metrin syvyinen monttu. Vieressä ollut sammutusauto meni lunastuskuntoon. Jopa lähialueen kerrostalojen perustukset vaurioituivat, mutta kaiken keskellä ollut Nurminen selvisi hengissä.

– Muut selvisivät kolhuilla, sillä he olivat kauempana. Mutta esimerkiksi lähellä olleen päiväkodin lapset saivat lasinsiruja päälleen, koska räjähdys hajoitti ikkunat. Myös joitakin poliiseja loukkaantui, Nurminen muistelee.

Elinikäiset vammat

– Minulla kävi siinä mielessä huono tuuri, että vieressäni oli polttoöljytynnyri, jonka sisältö kaatui kaiken lisäksi päälleni. Vaikka räjähdys rikkoi lihakseni, ainakin osan niistä olisi ehkä voinut korjata, jos en olisi saanut sitä öljyä päälleni, Nurminen pohtii.

Häntä hoidettiin sairaalassa useiden kuukausien ajan. Kuntoutuksineen päivineen toipuminen kesti vuoden päivät. Hyvästä hoidosta huolimatta hänen jalkansa eivät koskaan tulleet ennalleen.

– Liikkuminen on huonoa, mutta autolla pääsen liikkumaan yhtä nopeasti kuin muutkin, Nurminen veistelee.

– Muuten olen kyllä ihan hyvässä kunnossa, hän lisää.

Ei paluuta palomieheksi

Vammojensa takia Nurminen ei voinut enää jatkaa työtään palomiehenä, mutta toivuttuaan onnettomuudesta hän jatkoi palolaitoksella kalustoesimiehenä. Nykyisin hän työskentelee Tuusulan kunnan turvallisuussuunnittelijana. Palomiehen uran jättäminen harmittaa edelleen.

– Kyllähän se vähän harmittaa, mutta enemmän se, että jouduin jättämään kaikki harrastukseni, sillä ennen olin kova urheilemaan. Pelasin jalkapalloa ja lätkää. Enää en pysty, Nurminen toteaa.

– Mutta toisaalta onnettomuuden jälkeen en ole viitsinyt murehtia pikkuasioista, hän päättää.

Studio55/Elina Rantalainen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat