Ylilääkäri vertaa antibiootteja ydinpommiin – kaikkia haittoja ei tunneta

Antibiootteja on määrätty milloin mihinkin vaivaan viimeisten vuosien aikana. HUS:in infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen kertoo Studio55.fi-ohjelmassa, että asiaan on tulossa muutos.

– Lääkärit punnitsevat tarkemmin sitä, onko antibiootista hyötyä vai ei. He joutuvat kukin tavallaan myös vakuuttelemaan potilasta siitä, ettei antibiootti ei tuo aina apua ainakaan ylähengitystien infektioihin.

– Valtaosa nuhakuumeista ja flunssista on virustauteja, joihin eivät antibiootit auta, Järvinen paljastaa.

Lääkäri ei näe flunssapotilaasta päällepäin, onko infektio viruksen vai bakteerin aiheuttama. Antibiootit tepsivät ainoastaan bakteerin aiheuttamiin infektioihin. Lääkkeen haittavaikutukset näkyvät kuitenkin myös silloin, jos antibioottia käytetään tarpeettomasti.

– Mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän niille tulee vastustuskykyä eli sitä huonommin ne toimivat jatkossa. On pyritty siihen, että antibiootteja käytettäisiin vain silloin kuin voidaan kohtalaisen varmasti olettaa, että niistä on hyötyä.

Antibioottien haittavaikutuksista ollaan nykyään entistä tietoisempia. Pitkään on ollut tiedossa, että antibioottien liiallinen käyttö tekee bakteerit entistä vastustuskykyisemmiksi. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten suuria ongelmia antibiootit voivat aiheuttaa elimistön tarpeellista bakteerikantaa hävittämällä.

– Antibiootti on vähän kuin ydinpommi. Se tuhoaa kaiken, mihin se tepsii. Valtaosa elimistön bakteereista on hyviä bakteereja ja ne saavat aina nokkiinsa ja kärsivät, kun antibioottikuurin ottaa. Tavallisimmat haitat ovat, että voi tulla antibiootin aiheuttama ripuli, kun paksunsuolen bakteerikanta kärsii, tai monet naiset saavat emättimen hiivatulehduksen, Järvinen valottaa tunnettuja haittoja.

– Nyt on alettu kiinnostua entistä enemmän myös siitä, miksi meillä on nämä kaikki bakteerit – ne tuskin ovat siellä turhaan. Voi olla, että bakteerikannan häiriintyminen on monen sairauden taustalla. Nämä ovat toistaiseksi hypoteeseja, mutta puhutaan jopa, että niillä saattaisi olla vaikutusta metabolisiin oireyhtymiin tai jopa joihinkin psyykkisiin ongelmiin.

Järvinen vastustaa sitä, että lainsäädäntö tulisi potilaan ja lääkärin väliin. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa tarkempia ohjeistuksia lääkäreille.

– Pitäisi miettiä, minkä tyyppisiä antibiootteja pitäisi käyttää ja missä tilanteissa

Matkailun vaikutuksesta vastustuskykyisten bakteerien syntyyn lähetyksessä.