Tämän halusit kuulla: Hyvällä fyysisellä kunnolla ei ole mitään tekemistä luonteen lujuuden kanssa

Anna kehollesi liikunta-annos, ja keho vastaa siihen. Terveystoimittaja Juhapekka Tukiainen lähestyy liikkumista virkistävän yksinkertaisesta näkökulmasta, joka on tänä päivänä turhan monelta hukassa.

Mitä sinulla tulee ensimmäiseksi liikkumisesta mieleen? Pakko, motivaation puute, kenties fyysinen kipu?

Terveystoimittaja Juhapekka Tukiainen tunnistaa pakottamisen kulttuurin. On ikään kuin luonnonlaki, että liikkumisen täytyy tuntua aluksi pahalta.

Tukiainen alkoi perehtyä aiheeseen 1990-luvulla. Lukuisiin alan kirjoihin tutustuttuaan entinen rapakuntoinen löysi ällistyttävän erilaisen tavan saada liikkumaton ihminen liikkeelle.

− Elämässä ei synny asioita väkisin vääntämällä. Jos jotain joutuu kauheasti vääntämään, sitä tekee väärin. Kyseessä on ihan silkka fysiologinen tieto, ja kun ymmärrät sitä tarpeeksi, tajuat että kyse on annostelusta, Tukiainen aloittaa.

Mitä kehosi vastaa?

Aloitetaan yksinkertaisista faktoista. Kaikkien ihmisten kehot toimivat samalla tavoin. Annat keholle liikunta-annoksen, ja keho vastaa siihen. Ongelma piilee siinä, että monella annostelun mittakaava on hukassa.

Tukiaisen mukaan monet nuoret liikunta-alan ammattilaiset eivät tajua asiaa. He yrittävät tarjota asiakkailleen valmiita annoksia, jotka sopivat heidän mielestään aloittelijoille, mutta samalla he eivät kiinnitä huomiota annostelun taitoon.

− Aina sanotaan, että juokse niin ja niin monta kilometriä, mutta ei mitään siitä, että miksi ylipäätään juostaan; mihin perustat annoksen. Nämä ammattilaiset eivät tajua, että heidän tarjoamansa annokset ovat liian kovia. Sitten tulee tämä ajatus, että liikunnan pitää tuntua pahalta.

Tukiainen korostaa, että keho vastaa minkä kokoiseen liikuntaan tahansa. Liikkumisen ei tarvitse tuntua pahalta.

− Kun tajuat tämän, ei ole väliä, käveletkö sata metriä vai kymmenen kilometriä. Pointti on se, mitä keho vastaa. Kun saat vastauskierteen käyntiin, on enää ajan ja tekniikan kysymys, että kunto alkaa nousta.

En jaksa, olen huono ihminen

Aloittamisen taidon rinnalla kuntoilijan tulee hallita romahtamisen taito. Tukiainen muistuttaa, ettei kukaan aloita liikkumista pitkän tauon jälkeen niin, että osaisi suoraan annostella itsensä sopivaan kierteeseen.

− Kaikilla menee jossain vaiheessa yli. Ihminen pelkää, että hän kuntoilee liian vähän, mutta kuntoileekin todellisuudessa liikaa ja vetää itsensä piippuun.

Tässä kohtaa kaikki luulevat, että tahdonvoima loppui. En jaksakaan, olen siis huono ihminen. Yhtäkkiä täysin fysiologinen reaktio näyttäytyy psykologisena. Todellisuudessa ihminen on rasittanut kehoaan liikaa.

− Reaktiot ovat tavallaan ilmiselviä, mutta yleensä ihminen tulkitsee ne väärin. Ei tajuta, että nyt pitää levätä ja sitten tulla takaisin. Kehon viestiä ei tarvitse etsiä mistään, ongelma on suoraan naaman edessä, Tukiainen painottaa.

Nautinto tärkeintä

Tukiaisen omasta fyysisen kunnon romahduksesta on kulunut aikaa. Tänä päivänä viittä vaille viisikymppinen mies elää kuten opettaa.

Hän etsii jatkuvasti uusinta tietoa psykofyysisestä hyvinvoinnista, testaa terveystoimittajan ominaisuudessa kuntoiluun liittyvää laitteistoa ja on työstänyt kuntoilusta myös kaksi kirjaa.

Hyvä uutinen on, että jokaisella on mahdollisuus luoda kuntoiluun terve ja jatkuva suhde.

− Tärkeää on motivaation tuottamisen kierre. Ei käytetä keppiä, vaan ketjutetaan porkkanoita. Kuntoilun pitäisi olla ennen kaikkea nautinnollinen asia.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Lue myös:

    Uusimmat