Rintasyöpä löytyy yleensä oireettomalta – riski silti suurempi kyhmyn tuntevalla

Suomen Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisterin tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 50–69-vuotiaiden naisten mammografiaseulontoja 20 vuoden eli enintään kymmenen seulontakäynnin ajan. Oireita kokeneita naisia verrattiin naisiin, joilla ei ollut ollut oireita.

Tutkimuksessa havaittiin, että kyhmyn rinnastaan löytäneillä naisilla oli mammografiaseulonnoissa suuri väärän positiivisen tuloksen riski: 45 prosenttia kymmenen tutkimuksen jälkeen. Väärä positiivinen tulos tarkoittaa sitä, että potilas lähetetään mammografian jälkeen lisätutkimuksiin, mutta häneltä ei löydy rintasyöpää.

Rintasyöpä kuitenkin myös löytyi kyhmyn tunteneilta naisilta useammin kuin niiltä, jotka eivät olleet tunteneet kyhmyä: 16 prosentilta kymmenen tutkimuksen jälkeen. Syöpäriski oli suurempi myös muita oireita kokeneilla.

Sen sijaan naisilla, jotka eivät olleet löytäneet kyhmyä, riski niin väärään positiiviseen kuin oikeaan positiiviseen tulokseen oli huomattavasti pienempi: väärän positiivisen tuloksen riski oli 17 prosenttia ja oikean positiivisen tuloksen riski kuusi prosenttia. Oikea positiivinen tulos tarkoittaa, että syöpä löytyy.

Kaikkiaan sadasta rintasyöpäseulontaan osallistuneesta naisesta kaksi raportoi oireita, jotka voivat viitata rintasyöpään. Seulonnoissa löytyneistä rintasyövistä 11 prosentissa naisella oli ollut oireita. Rintasyöpäriski on siis suurempi kyhmyn tai muita muutoksia rinnassa huomanneilla, mutta silti suurin osa syövistä löydetään oireettomilta naisilta.

Tulosten perusteella omista oireistaan kannattaa kertoa radiologille tai hoitajalle mammografiatutkimusta tehtäessä, sillä se lisää naisen mahdollisuuksia varhaiseen syövän toteamiseen. Tulos myös osoittaa, että radiologin ja hoitajan täytyy mammografiakuvaa tulkitessaan arvioida tarkasti rinnassa olleita oireita.

– Tiedämme nyt, että tieto oireista tukee mammografiakuvan tulkintaa, ja jos se arvioidaan huolellisesti, se auttaa syövän varhaisessa toteamisessa. Tieto auttaa myös parantamaan seulontaohjelman vaikuttavuutta, mikäli tämän avulla löytyy vähemmän niin sanottuja välisyöpiä eli syöpiä, jotka löytyvät kahden seulontamammografian välissä, kertoo tutkija Deependra Singh Joukkotarkastusrekisteristä.

– Seuraavassa vaiheessa tutkimme oireiden, mammografioiden välissä todettujen syöpien ja kuolemien välistä suhdetta, Singh kertoo.

Lähde: Syöpäjärjestöt

Syöpälääkkeen koekaniini

Huomenta Suomessa haastateltiin joulukuussa 2015 Juho Juutilaista, joka sai levinneeseen syöpään sairastuttuaan mahdollisuuden osallistua lääketestiryhmään. Tulokset olivat häkellyttäviä.