Kansanterveyslaitoksen ex-pomo: Karppaus perustuu tutkimuksiin

Toissaviikolla julkaistuissa uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa silmiinpistävin ero entiseen on rasvan saantisuosituksen nosto ja vastaavasti hiilihydraattien saantisuosituksen lasku.

Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, lääketieteen professori Jussi Huttunen kertoo, että tämä perustuu uuteen tutkimustietoon. Sokerin on havaittu aiheuttavan muitakin terveyshaittoja kuin lihavuutta, esimerkiksi sepelvaltimotautia.

– Uusissa ravitsemussuosituksissa korostetaan hyvin selkeästi sitä, että sokeriin liittyy haittoja. Ravitsemustutkimus on tuonut sen esille viimeisien vuosien aikana ja on perusteltua, että se huomioidaan myös näissä suosituksissa, Huttunen selittää.

Monet ovat vältelleet sokeria jo ennen suositusten uusimista. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat "karppaajat" ovat syyttäneet sokeria ja muita hiilihydraatin lähteitä monista terveyshaitoista jo pitkään.

 Huttusen mukaan karppaus perustuu ainakin osittain samoihin tutkimustuloksiin kuin ravitsemussuositusten uusiminen.

– Niin suositusten muuttaminen kuin karppausbuumikin liittyy siihen, että on meille tullut uutta tutkimustietoa, joka korostaa puhdistettuihin hiilihydraatteihin liittyviä terveydellisiä haittoja, Huttunen toteaa tarkoittaen puhdistetuilla hiilihydraateilla ravintoköyhiä hiilihydraatteja, joista ei saa vitamiineja, hivenaineita tai kuituja.

– Tietysti karppaus menee joissain asioissa paljon pidemmälle kuin suositukset.

Huttunen painottaakin, että kaikki hiilihydraatti ei ole pahasta eikä sokerin yhdistäminen esimerkiksi sepelvaltimotautiin päästä niin sanottua kovaa rasvaa pannasta.

– Se ei ole vastakkainasettelu. Sepelvaltimotauti ja verisuonten kalkkeutuminen liittyy myös kovaan rasvaan. Uudet suositukset suosittavat, että pehmeiden, monityydyttymättömien rasvojen määrää lisättäisiin. Ne ovat sepelvaltimotaudin ehkäisyssä edullisia, Huttunen täsmentää.

– Välttää kannattaa hiilihydraateista sokeria ja hyvin nopeasti imeytyviä puhdistettuja hiilihydraatteja, kuten valkoisia jauhoja ja pullaa, jotka nostavat nopeasti verensokeria.

Suositukset muuttuvat hitaasti

Huttunen myöntää, että se, että ihmiset keksivät vältellä tiettyjä hiilihydraatteja ennen virallisia suosituksia, saattaa vaikuttaa ihmisten käsityksiin suosituksista. Koko koneisto ei kuitenkaan pysty reagoimaan uuteen tutkimustietoon yhtä nopeasti kuin yksittäinen ihminen.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka laaditaan yhteistyössä eri Pohjoismaiden asiantuntijoiden kesken, laaditaan säännöllisin väliajoin. Kansalliset suositukset laaditaan niiden pohjalta niin, että suomalainen ruokakulttuuri ja ravitsemuksesta käyty keskustelu huomioidaan.

– Niin on totuttu tekemään ja se on ollut hyvä malli. Nämähän muuttuvat hyvin hitaasti vuodesta ja vuosikymmenestäkin toiseen. Mitään sellaista radikaalia ei ole tapahtunut, että sitä rytmiä tarvitsisi nopeuttaa tai hidastaa, huomauttaa Huttunen.

Vaikka karppausbuumi toi mukanaan myös laajamittaisen virallisten suositusten uhmaamisen, Huttunen uskoo, että suositukset vaikuttavat yhä monen ihmisen ruokailutottumuksiin.

– Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.