Huono kuulo voi jopa syrjäyttää – tunnista vaaran merkit

Tänäkin jouluna moni omainen tipahtaa juhlapöydän keskusteluista ulos, koska ei ymmärrä mitä muut puhuvat. Taustahälinässä puheesta ei saa selvää. Tyypillisesti kuulo-ongelmainen vetäytyy omiin oloihinsa, mutta saattaa myös muuttua puheliaammaksi.

Jos juhlapöydän iäkkäämpi emäntä tai isäntä puhua pulputtaa tauotta eikä kuuntele muita, syynä ei ehkä ole hermostuneisuus vaan huono kuulo. Jos epäilee omaisellaan kuulon heikentyneen, paras joululahja hänelle on rehellisyys. 

Asia pitää ottaa reilusti esille. Vaikka osa kieltää ja kimpaantuu, pahin vaihtoehto on painaa asia villaisella.

– Se on järkyttävä karhunpalvelus. Paras joululahja kuulo-ongelmaiselle on rehellisyys. Silloin henkilö pääsee tutkimuksiin ja kuulonkuntoutus päästään aloittamaan ajoissa, audionomi Vappu Levander neuvoo.

Älä töksäytä

Kun aikuinen lapsi tiedustelee vanhempansa kuulon kuntoa, vanhempi yleensä puolustautuu: huomautus koetaan tungettelevana ja kajoaa itsemääräämisoikeuteen. Välit eivät tulehdu, kun sanat asettaa oikein.

– Ei kukaan pidä töksäyttämisestä. Kun huomaa läheisen tippuvan kelkasta voi kysyä: "Kuuliko hän mistä puhuimme?" Sen jälkeen voi kertoa, mistä puhuttiin ja jatkaa siitä: "Oletko huomannut, ettet monesti kuule keskusteluamme?" Se on välittämistä, Levander sanoo.

Muiden hymistely pitkittää ongelmaa

Koska kuulo-ongelmat hiipivät kuvioihin varkain, omaiset mukauttavat käyttäytymistään tiedostamattaan. Yleistä on, että he ryhtyvät hoitamaan asioita ikääntyneen puolesta, mikä entisestään vähentää aivojen ääniärsykkeitä. Kuulo heikkenee lisää, huonokuuloinen vieraantuu arjesta, itsenäisyyden tunne vähenee ja noidankehä syvenee.

Joskus huonokuuloisen kanssa on opittu tiedostamatta viestimään omintakeisesti.

– Eräs tytär oli vuosia huomaamattaan alkanut puhumaan äitinsä puolesta. Äiti on vastannut tyttärelleen nyökyttelemällä ja hymyilemällä. Tilanne lähti purkautumaan, kun lapsenlapset kysyivät, miksi isoäiti ei puhu. Vasta lasten reaktio avasi silmät. Kun isoäiti sitten sai kuulolaitteet, hän oikein puhkesi puhumaan, Levander kertoo.   

Altistaa myös muistongelmille

Kuuloalan asiantuntijoiden mukaan kuulon hoitamatta jättäminen voi myös altistaa muistiongelmille.

– Kuulo on tärkeä aisti. Kun aivot eivät saa ääniärsykkeitä, se vaikuttaa myös muistamiseen. Jos ihminen vieläpä välttelee huonon kuulon vuoksi sosiaalisia tilanteita, aivoille tärkeät ärsykkeet vähenevät entistä dramaattisemmin, Levander selventää noidankehää.

Pulinaa ja syyttelyä

Kun puhuu itse, ei tarvitse kuunnella ja vastata. Huonokuuloinen voi ottaa keskustelun omaan haltuunsa. Silloin hän ainakin tietää, mistä puhutaan.

– Suuna päänä pulisija voi muiden mielestä olla rasittava. Huonokuuloinen saattaa tukea omaa ilmaisuaan kehon kielellä, esimerkiksi halailemalla ja tulemalla lähelle. Se voi tuntua vastapuolesta tungettelevalta. Muut eivät ehkä huomaa kuulovaikeuksia, mutta eivät myöskään halua olla tekemisissä henkilön kanssa. Tilanne on surullinen, audionomi Ulla Finne kertoo.

Huonokuuloinen saattaa myös syytellä ympäristöä ongelmastaan.

– Torjunta on voimakasta. Väitetään että muut puhuvat huolimattomasti, epäselvästi ja liian nopeasti. Uutisissa, teatterissa ja elokuvissa käytetään outoa kieltä. Onneksi nykyään kuuloasioista puhutaan enemmän, se helpottaa asian hyväksymistä.

Äänimaailman takaisinsaaminen voi nostattaa kyyneleet

Kun apua vihdoin saadaan, hetki voi olla liikuttava. Huonokuuloinen ei esimerkiksi ole aikoihin voinut puhua puhelimessa. Unohdettu äänimaailma avautuu uudelleen kojeiden ansiosta ja arki helpottuu.

– Kun kojeet saadaan säädettyä ja henkilö kuulee ensimmäisen kerran, on liikuttava hetki. Siinä kaikki pyyhkivät silmäkulmiaan. Seuraavaksi kommentoidaan ääniä, joita normaalikuuloiset eivät edes ajattele. Ihmetellään kenkien kopinaa, tuolin narinaa, tuulen suhinaa ja hiekkaa kenkien alla, Finne kertoo.

Lähteet: GN ReSound, Kuulopiiri, Kuulotekniikka, Oticon ja Phonak

Kuurot kohtaavat ennakkoluuloja

YK:n ihmisoikeuspalkinnon saanut ja kuurojen puolesta paljon töitä tehnyt Liisa Kauppinen kertoi kuuroihin liitetyistä väärinkäsityksistä Huomenta Suomessa.

Lue myös:

    Uusimmat