Epämuotoisuuskammoa sairastava inhoaa ulkonäköään – ”Vaikeimmillaan psykoottinen häiriö”

Dysmorfofobiaa eli epämuotoisuuskammoa sairastava saattaa peilailla itseään tuntikausia itseinhon vallassa. Ulkona hän on varma, että muitakin etoo nähdä hänen rumaksi kokemansa ruumiinosa. Potilas hakeutuu ehkä toistuvasti kauneusleikkauksiin olematta koskaan tyytyväinen ja pahimmillaan eristäytyy ja jää pysyvästi työkyvyttömäksi. Sairastuneita saattaa olla Suomessa noin 100 000.

– Epämuotoisuuskammosta kärsivät ihmiset ajattelevat tavallisimmin, että jokin yksittäinen elin on heillä jollakin tavalla epämuodostunut tai ruma ja herättää sen näkevissä ihmisissä vastenmielisyyttä, psykiatrian dosentti ja osastonylilääkäri Tero Taiminen TYKS:stä kertoo.

Uusissa tautiluokituksissa epämuotoisuuskammo luokitellaan pakko-oireisten häiriöiden ryhmään.

– Pakko-oireisia häiriöitä luonnehtivat väkisin mieleen tulevat pakonomaiset ajatukset sekä rituaalit, joilla noita pakkoajatuksia pyritään tekemään tyhjäksi.

Epämuotoisuuskammoonkin liittyy ajatusten lisäksi erilaisia toimintoja.

– Saattaa olla, että ihminen tuijottaa itseään tunteja peilistä ja tuntee vastenmielisyyttä siitä, miten rumia esimerkiksi hänen nenänsä tai reitensä ovat. Jotta muut eivät näkisi noita ruumiinosia, hän saattaa eristäytyä kotiinsa tai peittää niitä huiveilla tai muilla vaatteilla.

Häiriön tekee hankalaksi ja erottaa muista pakko-oireisista häiriöistä se, että potilaan sairaudentunto ja todellisuudentaju vaihtelevat.

– On olemassa sellaisia epämuotoisuuskammosta kärsiviä ihmisiä, jotka ovat täysin tai ainakin suurimmilta osin sairaudentuntoisia ja ymmärtävät, että kyseessä on häiriö. Toinen ääritapaus ovat täysin sairaudentunnottomat ihmiset.

– Voi olla, että välillä potilailla on jonkinlainen oivallus, että he ehkä liioittelevat kokemustaan siitä, että esimerkiksi heidän nenänsä olisi muista inhottava. Mutta sitten välillä todellisuudentaju puuttuu kokonaan ja he ovat aivan varmoja, että heidän nenänsä on suunnattoman vastenmielinen ja aiheuttaa kadulla vastaan tulevissa ihmisissä inhoa ja pahoinvointia.

Suurissa tutkimusaineistoissa on todettu, että yli puolella epämuotoisuuskammosta kärsivistä potilaista pettää todellisuudentaju jossakin vaiheessa sairautta niin paljon, että sitä voidaan kutsua harhaluuloisuudeksi.

– Kyseiset potilaat ovat teknisesti psykoottisia, Taiminen sanoo.

Yleisempi kuin skitsofrenia

Arviot epämuotoisuuskammoa sairastavien määrästä vaihtelevat ulkomailla tehdyissä väestötutkimuksissa 0,5–3 prosentin välillä. Melko luotettavana keskiarvona voisi pitää noin kahta prosenttia väestöstä. Naisilla epämuotoisuuskammo on hieman yleisempi kuin miehillä.

– Tämä ei ole mitenkään harvinainen sairaus. Sen voi suhteuttaa siihen, että skitsofrenian esiintyvyys väestössä on noin yksi prosentti. Epämuotoisuuskammo on suurin piirtein yhtä yleinen kuin aikuisten tarkkaavaisuushäiriö, josta on viime aikoina puhuttu aika paljonkin.

– Psykiatrisissa sairaaloissa saadaan niinkin korkeita esiintyvyyslukuja kuin 5–6 prosenttia. Eli vaikka ihmiset eivät ole hakeutuneet hoitoon epämuotoisuuskammon takia, niin kun on aktiivisesti kartoitettu, sairastavatko he hoitoon hakeutumisen syyn ohella myös sitä, niin se on suhteellisen tavallista.

Epämuotoisuuskammo alkaa ilmetä keskimäärin 16 vuoden iässä. Kuten suurimpaan osaan psykiatrisista häiriöistä, siihen vaikuttaa perinnöllinen alttius. Yleensä tarvitaan kuitenkin myös jokin laukaiseva tekijä.

– Se voi olla vaikka jonkun ihmisen sanoma huomautus tai elokuva, jossa on kiinnitetty tiettyyn piirteeseen huomiota, Taiminen sanoo.

Ulkonäkökompleksi vai sairaus?

Miehillä tavallisimmat epämuotoisuuskammon kohteet ovat hiukset, penis, nenä ja lihaksisto.

– Lihaksisto sillä tavalla, että mies kokee lihaksensa vastenmielisen huonosti kehittyneiksi ja itsensä vastenmielisen hinteläksi ja epäonnistuneeksi.

Jos epämuotoisuuskammo kohdistuu lihaksiin, siihen voi liittyä toimintana pakonomaista lihasten vahvistamista.

– Tästä on tosin vähän kahta mielipidettä. Jotkut lukevat pakonomaisen lihasten vahvistamisen olevan sukua epämuotoisuuskammolle, toiset syömishäiriöille. Syömishäiriönä se olisi ikään kuin naisten anoreksian vastakohta. Anoreksiahan on naisilla noin kymmenen kertaa yleisempi kuin miehillä, mutta pakonomainen lihasten harjoittaminen esimerkiksi anabolisiin steroideihin tukeutuen taas on paljon yleisempää miehillä kuin naisilla.

Kuten miehillä, naisillakin epämuotoisuuskammon kohteena on usein nenä. Muita tyypillisiä kammon kohteita naisilla ovat alueet, joita yleensä pidetään naisissa eroottisesti kiinnostavina: rinnat, vatsa, pakarat ja reidet.

Taiminen korostaa, että on tärkeää tehdä ero epämuotoisuuskammon ja tavallisten ulkonäkökompleksien välillä. Diagnoosi epämuotoisuuskammosta edellyttää, että sairaus aiheuttaa asianomaiselle merkittävää haittaa ja kärsimystä.

– Jos joku on vähän huolissaan siitä, onko oma takapuoli hyvännäköinen ja osallistuu siksi ehkä aika useinkin joihinkin takapuoliharjoituksiin, niin sitä ei missään tapauksessa voi kutsua epämuotoisuuskammoksi. Häiriö se on vasta silloin, jos ajatus takapuolesta on ihmisen mielessä suurimman osan valveillaoloaikaa ja sen kauhistelemiseen peilistä menee useita tunteja. Ja varsinkin silloin, jos vielä alkaa välttää ulkona liikkumista, jotta muut ihmiset eivät näkisi sitä rumaa takapuolta.

Nykyään suosittua bikini fitnessiä Taiminen ei sekoittaisi epämuotoisuuskammoon.

– Valtaosa epämuotoisuuskammoisista ihmisistä nimenomaan välttää ihmisten ilmoilla liikkumista. He häpeävät epämuotoisuuttaan ja uskovat, että herättävät muissa ihmisissä inhoa. On todennäköisempää, että esimerkiksi lihaksistoon kohdistuvasta epämuotoisuuskammosta kärsivä mies ostaa lihaksia vahvistavaa laitteistoa suurella summalla kotiinsa kuin että hän menisi millekään kuntosalille.

– Se, että on tyytymätön johonkin kehonsa osaan ja haluaa kohentaa sitä, on ihan normaalia. Epämuotoisuuskammo sen sijaan on vaikeimmillaan psykoottinen häiriö, joka voi aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden.

Suomessakin on jäänyt ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle epämuotoisuuskammon takia.

– Mekanismi menee yleensä niin, että ensin ihminen on huolissaan jostakin kokemastaan epämuotoisuudesta. Sitten hän alkaa vältellä ulkona liikkumista. Seuraavaksi hän välttelee työpaikalle menemistä, ja usein tässä vaiheessa epämuotoisuuskammoon liittyy rinnakkaishäiriönä masennus.

– Jossakin vaiheessa käy sitten niin, että ihminen kirjoitetaan pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Päädiagnoosina voi olla esimerkiksi masennus tai sitten nimenomaan psykoottiseksi häiriöksi edennyt epämuotoisuuskammo.

Kiertävät plastiikkakirurgilta toiselle

Luonteeltaan epämuotoisuuskammo on krooninen sairaus.

– Ennuste on siinä mielessä huono, että vain vähemmistö potilaista toipuu hoidonkaan avulla kokonaan. Ja koska potilaiden sairaudentunto on usein puutteellinen eli he eivät omasta mielestään kärsi mistään psykiatrisesta häiriöstä, niin vain vähemmistö hakeutuu mihinkään psykiatriseen hoitoon.

Huomattava osa käy sen sijaan plastiikkakirurgien vastaanotoilla.

– Tietyissä plastiikkakirurgisissa leikkauksissa yli puolet potilaista kärsii epämuotoisuuskammosta. Esimerkiksi vatsan alueen esteettisissä leikkauksissa enemmistöllä potilaista on tutkimusten mukaan epämuotoisuuskammo – tämä ei siis koske lihavuusleikkauksia, jotka ovat eri asia.

Plastiikkakirurgille tuttu ilmiö

Sekä HYKS:ssä että yksityisellä sektorilla plastiikkakirurgina toimiva Hannu Kuokkanen vahvistaa, että dysmorfofobia on plastiikkakirurgien vastaanotoilla tunnettu häiriö.

– Epämuotoisuuskammosta kärsivät henkilöt saattavat hakeutua toistuvasti esteettisen kirurgian konsultaatioihin ja mahdollisesti toimenpiteisiin. Heidän kohdallaan on vaikea saavuttaa sellaista tulosta, että potilas itse olisi tyytyväinen, Kuokkanen toteaa.

Kuokkanen sanoo, että leikkauspäätöksen perustana täytyy olla potilaan ja lääkärin yhteinen näkemys siitä, että toivottu muutos on saatavissa aikaan ilman kohtuutonta toimenpiteeseen liittyvää riskiä.

– Monet aikaisemmat leikkaukset ja potilaan tyytymättömyys niiden tuloksiin vaativat syvällistä selvittelyä ennen kuin uusiin toimenpiteisiin ryhdytään.

– Potilaat saattavat mennä plastiikkakirurgin vastaanotolle ja ilmoittaa haluavansa nenäleikkauksen, koska heidän nenänsä on niin kammottavan ruma. Kun plastiikkakirurgi sitten usein sanoo vähän hämmentyneenä, että ulkopuolisena katsoen nenäsi on täysin tavallisen näköinen, niin epämuotoisuuskammosta kärsivä ajattelee, että kirurgi on ilkeä ja puhuu roskaa.

Jos yksi plastiikkakirurgi ei suostu operoimaan epämuotoisuuskammosta kärsivää, niin melko tyypillisesti potilas menee aina uuden luokse siinä toivossa, että joku olisi eri mieltä ja suostuisi.

– Tässä on syy siihen, että plastiikkakirurgit näkevät epämuotoisuuskammosta kärsiviä ihmisiä hyvin paljon.

– Onneksi häiriöstä on kirjoitettu varsinkin plastiikkakirurgian ja ihotautien alan lehdissä niin runsaasti, että todennäköisesti kaikki Suomen plastiikkakirurgit tuntevat sairauden ja pyrkivät ohjaamaan potilasta psykiatriseen hoitoon.

Nettiterapiasta apua tulevaisuudessa?

Taiminen kertoo, että tehokkaimmat hoitomuodot epämuotoisuuskammoon ovat erilaiset kognitiivis-behavioraaliset psykoterapiat. Toissijaisena hoitomuotona voidaan käyttää serotoniinin takaisinestäjälääkkeitä.

– Nyt ilmestyneiden tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kognitiivis-behavioraalinen terapia on hiukan tehokkaampaa kuin lääkkeet. Mutta lääkkeetkin ovat tehokkaita, joten jos on mahdollisuus, kannattaa käyttää molempia, Taiminen sanoo.

Helmikuussa 2016 arvostetussa lääketieteen alan BMJ-lehdessä julkaistiin ruotsalais-brittiläinen tutkimus epämuotoisuuskammon hoidosta nettiterapialla. Potilaat eivät kertaakaan tavanneet psykoterapeuttia, vaan ainoastaan kirjautuivat internetissä nettiterapiaan, jonka sisältö oli hyvin samanlainen kuin kasvotusten toteutettavassa kognitiivisessa psykoterapiassa.

– Tulokset olivat tavattoman hyviä. Kahdentoista viikon nettiterapian aikana epämuotoisuuskammon oireet lievittyivät merkittävästi yli puolella potilaista, Taiminen sanoo.

– Tutkimus on mielenkiintoinen, koska nettiterapiat ovat kovasti tulossa Suomeenkin. HUS-piiri on jo nyt kehittänyt erilaisiin häiriöihin valmiita psykiatrisia nettiterapioita. Ne ovat kaikkien suomalaisten käytettävissä niin, että niihin kirjaudutaan henkilökohtaisilla salasanoilla oman kotikunnan tai sairaanhoitopiirin terveyspalvelujen kautta. Nämä terveyspalvelut joutuvat sitten maksamaan niistä palkkion niille HUS-piirin yksiköille, jotka nettiterapiaa toteuttavat.

Epämuotoisuuskammoon ei tiettävästi vielä ole olemassa suomenkielistä nettiterapiaa, mutta jossakin vaiheessa sellaista voitaneen odottaa.

Taiminen on mielissään siitä, että nettiterapia mahdollistaa potilaiden hoidon sijainnista riippumatta.

– Suomessa psykoterapeutit ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin, vieläpä aika pitkälti etelärannikolle ja Pirkanmaalle. Nettiterapian ansiosta myös Itä- ja Pohjois-Suomessa voidaan toivottavasti tulevaisuudessa menestyksellä hoitaa epämuotoisuuskammoa, Taiminen sanoo.

Kauneuskirurgia arkipäiväistyy Suomessakin

Huomenta Suomessa keskusteltiin ulkonäköä muokkaavien hoitojen yleistymisestä plastiikkakirurgien kanssa.

Kauneuskirurgia arkipäiväistyy Suomessakin 9:12

Lue myös:

    Uusimmat