Postinkanto koteihin loppuu Kanadassa – seuraako Suomi perässä?

Kanadan posti ilmoitti joulukuussa lopettavansa postinkannon koteihin kokonaan seuraavien viiden vuoden aikana. Sen suunnitelmissa on lisäksi nostaa postipalveluiden hintoja sekä vähentää noin 8 000 työpaikkaa, lähinnä luonnollisen poistuman kautta.

Päätöksen taustalla on perinteisellä postilla lähetettävien kirjeiden, korttien ja laskujen määrän romahdus. Käsitellyn postin määrä väheni Kanadassa vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 24 prosenttia. Ainoastaan pakettien määrä lisääntyi verkkokaupan kasvun myötä. Kanadan postin palkkaama tutkimusryhmä ennusti, että ilman merkittävää toiminnan muutosta postilaitos menettäisi vuoteen 2020 mennessä miljardi dollaria vuodessa.

Tulevaisuudessa kanadalaisten on haettava postinsa alueittain yhteen paikkaan keskitetyistä postilaatikoista (community mailboxes). Kerrostalojen asukkaat tosin noutavat edelleen postinsa kanadalaiseen tapaan omasta rakennuksesta.

Lyhytnäköiseksi arvostellun päätöksen vaikutukset iäkkäisiin ja vammaisiin ihmisiin ovat herättäneet huolta. Viestintäkonsultti Paul Nixery kommentoi Twitterissä muutosta seuraavasti: "Kanadan posti lakkaa toimittamasta postia kulujen säästämiseksi? Eikö se ole vähän sama asia kuin jos Starbucks (kahvilaketju) lakkaisi tarjoilemasta kahvia, koska se on kallista?".

Muutoksia postinkulkuun on tiedossa myös Uudessa-Seelannissa, jossa aiotaan siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun ja ottaa kerrostaloissa käyttöön yhteiset postilokerikot. Jälkimmäisiä perustellaan työssä jaksamisella: jakajan ei enää tarvitse kivuta kantamusten kanssa ylimpiin kerroksiin.

Seuraako Suomi perässä?

Voiko Kanadan postin päätös olla tulevaisuutta myös Suomessa, Itellan lehtipalveluista vastaava johtaja Risto Savikko?

– Itellalla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia tai tavoitteellisia selvitystöitä tällaiseen liittyen maailmalla tapahtuvista liikkeistä huolimatta. Meillä on viisipäiväinen postinjakelu ja hyvin tiukka laatutaso. Suomessa saa postilain mukaan olla enimmillään vain 300 kotitaloutta, joihin ei kyetä jakamaan postia viitenä päivänä viikossa. He asuvat vaikeakulkuisissa saaristoissa tai erämaissa, Savikko sanoo.

Pitäisikö Suomessa Itellan mielestä siirtyä Uuden-Seelannin tapaan kolmipäiväiseen jakeluun?

– Tämä on lainsäätäjän päätettäviä asioita, mutta mielestämme postitoiminnan sääntelyn tulisi elää ajassa. Asiakkaiden kysyntä ja tahtotila siis ratkaisevat, jaetaanko postia viitenä vai kolmena päivänä viikossa.

– Täytyy muistaa, että Suomi on siinä mielessä moneen muuhun maahan verrattuna poikkeuksellinen, että sanomalehtien tilauskanta on erittäin suuri. Koska sanomalehdet ilmestyvät viitenä tai seitsemänä päivänä viikossa, niiden jakelutarve on selvästi erilainen kuin perinteisen postin. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa sanomalehtiä ei tilata näin paljon.

Silti Suomessakin postin määrä vähenee.

– Vuonna 2008 posti jakeli Suomessa 1,2 miljardia osoitteellista kirjettä, jolla tarkoitetaan ykkös- tai kakkosluokan postia tai joukkokirjettä eli osoitteellista suoramainontaa. Vuonna 2013 niitä jaettiin miljardi. Määrä laski siis viidessä vuodessa 200 miljoonalla.

Lasku koskee myös sanomalehtiä.

– Vuonna 2008 posti ja sanomalehtien omat jakeluyhtiöt jakoivat noin 730 miljoonaa sanomalehteä. Vuonna 2013 määrä oli noin 580 miljoonaa. Muutos on kiihtynyt viime vuosina.

Pakettien määrä sen sijaan on verkko-ostosten ansiosta kasvussa.

– Laajennammekin palvelupisteiden verkostoa. Itellan tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä palvelupisteitä on 1700, Savikko sanoo.

Neuvottelut varhaisjakelun uusimisesta käynnissä

Vaikka Itella ei suunnittele postin kotiinkannosta luopumista, varhaisjakelun uusimisesta se neuvottelee parhaillaan lehtitalojen kanssa. Itella irtisanoi viime vuonna Alma Median, Kalevan, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Turun Sanomien jakelusopimukset.

– Varhaisjakelu on erillinen, täysin sanomalehden jakeluun keskittynyt jakeluverkko. Jouduimme irtisanomisiin, mutta neuvottelut uusista vaihtoehdoista käynnistetään kaikkien asiakkaiden kanssa tämän kuun loppuun mennessä. Päätökseen neuvottelut saadaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

– Varhaisjakelu ei missään tapauksessa lopu Suomesta kokonaan. Itella on markkinajohtaja, mutta maassamme on lisäksi 12 muuta yhtiötä, jotka jakavat sanomalehtiä varhaisjakelussa. Sanomalehti kuuluu aamukahvipöytään, ja vaikka se on tarjolla sähköisesti, paperinen versiokin elää aika vahvasti. Kustantajat joutuvat nyt miettimään, onko Itellan palvelu hyvä ja kilpailukykyinen vai olisiko esimerkiksi oman yhtiön kautta tehtävä varhaisjakelu parempi vaihtoehto – pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa myös mahdollisena, Savikko sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä Nytimes.comin sekä Theglobeandmail.comin uutisia.