Näin työpaikoilla kiusataan: 10 uhria kertoo tarinansa

Studio55.fi kysyi lukijoiltaan, ovatko he kohdanneet työpaikkakiusaamista. Kiusaaminen työyhteisössä oli johtanut paitsi potkuihin, myös terveyden ja työkyvyn menettämiseen. Lue tositarinat helvetillisiksi muuttuneista työpaikoista.

Potku päähän lounaalla

"Olen kokenut paljon huonoa kohtelua eräässä helsinkiläisessä lähettipalveluja tarjoavassa yrityksessä. Työnjohto oli niin epäpätevää hoitamaan esimiestehtäviä, että ei mikään ihme että työilmapiiri oli myrkyttynyt. Työtekijöitä haukuttiin ja vähäteltiin rajusti selän takana. Itseäni on potkaistu päähän samalla, kuin söin lounasta. Oli kuulema vitsi.

Toinen ajojärjestelijä sanoi vetävänsä turpaan, koska en muka ollut vastannut puhelimeen. Olen miettinyt ilmoituksen tekoa työsuojeluviranomaisille tästä yrityksestä, koska tiedän että he kohtelevat muitakin työntekijöitään huonosti. Itse pääsin onneksi opiskelemaan ja olenkin kiinnostunut työhyvinvoinnin luennoista nykyisin."

"Sain littaantuneet kukat seuraavana päivänä"

"Naisten päivänä olin saanut kukkia ja suklaata asiakkaalta työpaikalleni, ja kun en sattunut olemaan paikalla, työkaverit piilottivat lahjani isojen postipinojen alle. Sain littaantuneet ja nuutuneet kukat seuraavana päivänä. Olisi kai pitänyt ottaa huumorilla.

Oli kaikenlaista jäynää ja panettelua jopa kesälomasta yritettiin viedä kaksi viikkoa. Ei työpaikalla kukaan auttanut. Sanoivat, että hae toinen työpaikka. Olen eläkkeellä nyt, vieläkin silloin tällöin tulevat ikävät muistot mieleen."

Toimiston hirviömäiset naiset

"Työpaikalla tuoreimpana määräaikaisena työntekijänä satuin saamaan 3-4 kuukauden jatkosopimuksen, vanhoille kun annettiin vain 1-2 kuukautta kerrallaan. Tapahtumaan oli täysin hyvä syy, koska saamani jatkosopimus oli vuorotteluvapaasijaisuus ja minun vanha sopimukseni päättyi sopivasti. Muilla oli pidemmät sopimukset alla sillä hetkellä, eikä niitä olisi voinut katkaista tämän takia. Suoraan sanottuna itsestäkin tuntui aluksi pahalta ja väärältä, että sain pidemmän sopimuksen kuin kauemmin talossa olleet. Se aiheutti tilanteen, missä kaikki toimiston naiset muuttuivat yläasteikäisiksi, jotka juoruilivat ja haukkuivat ringissä käytävillä ja minun mennessä ohi, koitti kuolemanhiljaisuus ja kyräily.

He keksivät perättömiä väitteitä minusta, muun muassa että olen naureskellut ylpeänä, miten olen tallonut vanhempien työntekijöiden varpaille. Tätä jatkui oikeastaan koko sen ajan mitä sopimus kesti. Pistin pomolle ja meidän toimistovastaavalle anelevia viestejä, että kertokaa näille naisille, että en ole mitään tehnyt sen eteen, että sen sopimuksen saisin - muuta kuin työni hyvin. Monen monta kertaa lähdin töistä itkien kotiin, koska se oli henkisesti tosi raskasta yhtäkkiä saada ihmisten vihat niskaansa.

Ne ihmiset pitivät huolta, että haaveeni toiselle paikkakunnalle muutosta ja työpaikalta lähtemisestä ei jäänyt vaan hautumaan, vaan loppujen lopuksi ilmoitin, että tämä sopimus sai olla myös viimeinen ja hyvää jatkoa teille. Pomo ei missään vaiheessa ottanut kantaa tähän kiusaamiseen, ei uskaltanut, koska ne toimiston naiset osasivat olla siihenkin suuntaan hirviöitä. Edelleenkään en siedä niitä ihmisiä silmissäni, jos niitä jossain näen."

"Pelkäsin mennä töihin"

"Olin työpaikka kiusattu kolme vuotta. Kiusaaminen oli jatkuvaa syrjintää, minut jätettiin ulkopuolelle. Minun mielipiteitäni ei kuunneltu työpalavereissa. En saanut uusia työvaatteita vaan jouduin käyttämään muiden vanhoja, kun he saivat uudet. Vähättelyä koin joka päivä, koskaan en saanut kiitosta tai arvostusta työssäni.

Kiusaaminen johti siihen, että pelkäsin mennä töihin. Yritin saada apua työsuojeluvaltuutetulta, mutten siinä onnistunut. Kun yritin puolustaa itseäni, kiusaaminen lisääntyi ja kärjistyi niin, että sain lopputilin. Kiusaaminen ei vaikuttanut työpanokseeni mitenkään, olin silti ahkera ja tunnollinen.

Kiusaaminen jätti syvät arvet, niistä toipuminen vie aikaa enkä toivoisi kenenkään kokevan samaa helvettiä minkä itse jouduin kokemaan."

Terveys meni kiusaamisen takia

"Olin työpaikkakiusattu ja sairastuin vakavaan masennukseen, josta en ole vieläkään täysin parantunut. Olen menettänyt työkykyni täysin. Kaikki alkoi, kun sain sijaisen paikan siivoojana terveyskeskuksessa. Olin hyvin positiivinen ja iloinen ihminen, ja se näkyi ulospäin. Pidin työstäni ja ilmeisesti kateus sai aikaan sen, että jouduin kiusatuksi.

Jäin kaiken ulkopuolelle ihan yksin ilman tukea, ja olin todella voimaton tekemään asialle mitään. Työkaverini sotkivat työhuoneeni ja puhuivat pahaa selän takana. Minulle ei aina vastattu vaikka tervehdin, vaan olin kuin ilmaa. Pomoni huusi minulle suoraa huutoa kun kysyin asioita, jos esitin jotain aloitetta vastaus oli aina ei. Minulla teetettiin loppujenlopuksi hirmuinen määrä työtä, josta minun piti yksin selvitä. Toisten siivousalueet olivat paljon, paljon pienemmät.

Sairastuin ja olen siitä hyvin katkera, sillä olisin pärjännyt hyvin työssäni jos kaikki olisi mennyt oikein. Kun aloin masentua, minun työiloni katosi ja motivaatio työhön oli poissa, tunsin suurta voimattomuutta. Aloin pelätä työhön menoa ja sitä, miten jaksan kaiken työn tehdä. Hakeuduin työterveyteen ja minut ohjattiin mielenterveyspuolelle, josta aloin saada apua. Aikuiset ihmiset voivat olla yllättävän ilkeitä toisiaan kohtaan, sen olen ainakin oppinut.

Terveyteni on mennyt, elän päivän kerrallaan, ja yritän suoriutua kotona olevista askareista. Ehkä ilo elämään vielä palaa, joskus se sentään jo näyttäytyy."

"Lihoin vuodessa 20 kiloa kun söin ahdistukseeni"

"Kiusaaja oli esimieheni, johtaja-asemassa oleva henkilö. Olin ilmeisesti hänelle jollakin tavalla uhka, joten hän oli päättänyt savustaa minut ulos. Hän käytti monenlaisia kiusaamisen keinoja: jätti kutsumatta osastopalavereihin tai yhteisiin tilaisuuksiin, jätti kertomatta työhöni liittyviä asioita, väitti minun tekevän työni huonosti, järjesti minulle omituisia tilanteita joissa en tiennyt mitä minulta odotettiin, nuhteli minua erilaisista asioista jotka tein hänen mielestään väärin. Pahinta oli se, kun sain tietää hänen puhuvan minusta muille johtajille pahaa ja hän oli suorastaan valehdellut minun tekemisistäni.

En osannut puolustautua. Yritin vaan kestää ja kuitenkin tilanne oli kiduttava. Lihoin vuoden aikana melkein 20 kiloa, kun söin ahdistukseeni iltaisin. Kiusaajani huomasi minun kärsivän ja nautti varmaan suunnattomasti.

Olin tämän narsistin viides uhri työpaikallamme. Vuoden ajan kestin, kunnes sain ryhdistäydyttyä ja marssin työsuojeluvaltuutetun puheille. Mietimme yhdessä miten voisin parhaiten kerätä "todistusaineistoa" esimiestäni vastaan ja sovimme, että kun saan jotakin kasaan, niin asiaa viedään eteenpäin. Kumma kyllä tilanne muuttui tämän jälkeen ihan täysin, esimiehen käytös minua kohtaan muuttui kylmästä sydämelliseksi ja kiusaaminen loppui kuin seinään.

Myöhemmin selvisi, että hänellä oli uusi uhri kierroksessa. Minua ei enää tarvittu.

Strategiamuutoksen yhteydessä kyseinen johtaja sai kenkää. Niin sain minäkin. Ja mietin, kuinka paljon asiaan vaikuttivat ne pahat puheet ja valheet joita minusta ja työstäni oli talossa kerrottu."

Narsisti esimiehenä?

"Jouduin aikoinani esimieheni silmätikuksi kun en ollut hänen kanssaan samaa mieltä yhden asian toteutustavasta. Tyhmänä ajattelin, että vain asiat riitelevät, eivät ihmiset. Hän kuitenkin tuon jälkeen alkoi tilaisuuden tullen "vitsillä" kommentoida kaikkia tekemisiäni myös muiden työkavereiden läsnä ollessa. Pikkuhiljaa hän rupesi savustamaan minua pois muun muassa antamalla merkityksettömiä tai mahdottomia tehtäviä, jotta siirtyisin muihin tehtäviin.

Onneksi löysin firman sisältä toisen tehtävän, jossa en muutamaan vuoteen joutunut työasioissa hänen kanssaan tekemisiin. Kuulin kyllä hänen käyttäytyneen samalla tavalla joitakin muita henkilöitä kohtaan, joista ainakin kaksi joutui lähtemään firmasta. Toisen heidän kanssaan keskustelin aiheesta ja hänen mukaansa kyseessä olisi narsisti, joka ei halua lähelleen minkäänlaista uhkaa. Hän onkin kerännyt ympärilleen joukon luottohenkilöitä, jotka eivät sano hänelle vastaan vaan tekevät kaiken kyselemättä.

Vajaa vuosi sitten hänestä tuli uudestaan minun esimieheni organisaatiomuutoksen yhteydessä. Olin oppinut sen verran, että en enää sanonut hänelle mistään vastaan, vaan toteutin kaikki tehtävät niin kuin hän halusi. Ei kuitenkaan riittänyt, vaan kun kerran olin hampaisiin joutunut, niin siellä oltiin.

Kuulin muutamalta työkaverilta miten hän morkkasi tekemisiäni selän takana, ja esimerkiksi esti minua siirtymästä uuteen tehtävään. Viimeisenä tekonaan esimiehenäni hän päätti, että minut ulkoistetaan seuraavassa mahdollisessa paikassa. Nyt olen kyllä päässyt tuosta ylitse, mutta sääli niitä henkilöitä joita hän tulee kiusaamaan."

"Minua kohdellaan kuin en olisi paikallakaan"

"Työpaikallani on henkilö, jolla on tarve hallita kaikkea, ja joka on omasta mielestään täydellinen eli osaa kaiken. Kiusaaminen alkoi vuosia sitten jatkuvalla tekemisieni haukkumisella ja kaikin tavoin osoittamalla, että minä en tiedä enkä osaa. Tästä alkoi minun syrjäyttämiseni työpaikalla työtehtävissäni.

Koska työpaikkamme esimiehellä on huonot ihmissuhde- ja esimiestaidot ja yleinen ilmapiiri on selän takana työtovereiden, asiakkaiden sekä yleensä ihmisten haukkuminen, tällainen puhe upposi otolliseen maahan. Itselläni ei ole tarvetta moittia ketään, ja siksi en osannut pitää puoliani, vaan oletin oikeuden voittavan.

Työpaikalleni otettiin uusia ihmisiä, ja minut siirrettiin osittain muihin tehtäviin toiseen työpisteeseen. Lähdinkin mielelläni, koska voin pahoin työpaikalla olevan huonon yleisilmapiirin takia. Ollessani muualla töissä ilmapiiri vain huononi. Kun palasin entiselle työpaikalleni, sain huomata tulleeni näkymättömäksi ja syrjäytetyksi monin tavoin.

Koska esimieheni ei puuttunut asioihin vaikka pyysin, tilanne jatkuu edelleen. Nykyinen työilmapiirimme on huono, mielistelyä, takanapäin haukkumista, minua kohtaan käyttäydytään kun en olisi paikallakaan, ja toisia huomioidaan ja kehutaan jopa silmiinpistävän, naurettavan ylenpalttisesti. Kiroillaan, haukutaan ja melskataan, sekä juostaan huoneesta toiseen meuhkaamassa omia elämänsolmuja. Selviän tässä tekemällä työpaikalla vain työni, olemalla mahdollisimman paljon poissa, ja viettämällä vapaa-ajalla runsaasti aikaa läheisten ja rakkaitteni kanssa."

Savuttomat kärsivät

"Altistuin työpaikallani tupakansavulle. Oli pakko työskennellä samoissa tiloissa tupakoitsijoitten kanssa. Yritin vuosikausia saada jotain rajoitusta tupakointiin eli ehdotin erilaisia vaihtoehtoja tupakkatiloiksi, koska yhteisössämme moni muukin kärsi samasta asiasta. Kerättiin jopa nimilistoja, koska enemmistö oli savuttomia ja halusivat savuttomia työtiloja. Enemmistö kuitenkin aina hävisi, kun vastapuolella oli johtotasoisia henkilöitä.

Meitä ja varsinkin minua, joka olin asiaa esille tuomassa, saattoi solvata huoletta turhasta niuhottajaksi ja kehotettiin syömään lääkkeitä, jos ei savusta tykkää. Voin todella pahoin, kun savu altisti migreenin alkamiselle. En halunnut tietenkään luopua työstäni, koska yksinhuoltajana ei siihen ollut varaa, ja sitä paitsi työ itsessään oli mielenkiintoista.

Olisin jatkanut vielä pitkään eläkeiän jälkeenkin, mutta huono työilmapiiri pakotti lähtemään eläkkeelle heti kun aika antoi myöten. Ikä- ja sukupuolisyrjintä tulivat kuvaan vielä viimeisten vuosien aikana, joten kun puhutte niistä eläkkeen pidentämisistä, niin varmistakaa ensin millaiset esimiehet niitä töitä teettävät."

Kiusaaminen tuli kalliiksi

"Jouduin asiantuntijaorganisaatiossa työpaikkakiusatuksi ja sen ikävät väreet nousevat vielä aika ajoin erilaisissa elämän yhteyksissä pintaan. Kiusaajina toimivat muun muassa lääkärit. Toiminta oli systemaattista. Minut jätettiin tietyn työporukan toimesta ulkopuolelle, ja sain tuntea nahoissani olevani ei-toivottu työyhteisössä. Pääarkkitehtina tässä kiusaamisessa oli yksi lääkäreistä ja myöhemmin etäisyyttä työyhteisöön ottaneena tunnistin hänessä voimakkaita narsistin piirteitä.

Mietin monesti mistä tällainen toiminta aikoinaan sai kipinän, ja sille löytyi myös myöhemmin selvitys - lääkäri teki normaalin työnsä ohessa tehtäviä, jotka eivät kuuluneet hänen työhönsä. Hän hoiti siis työnsä ohessa työpaikalla työaikaan omia bisneksiään. Kun hän sitten näistä jäi kiinni, hän kohdisti vihansa minuun, joka oli tämän "lisäbisneksen" huomannut. Kiusaamista kesti lähes viisi vuotta ja se paheni loppua kohden. Siinä ajassa kiusaajien piiriin tuli myös muita henkilöitä työpaikalta.

Onneksi minulla oli muutama hyvä työkaveri, joiden avulla jaksoin sinnitellä päivästä toiseen. Elämässäni on musta-aukko lähes neljän vuoden ajalta. Mielessäni kävi monia asioita, joita itselleni tekisin, ellen pääsisi irti kauheasta tilanteesta. Perheeni kärsi tuona aikana voimakkaasti - en ollut läsnä vaan toimin vain rutiininomaisesti. Työterveyshuollon pyysin mukaan tähän selvitystyöhön ja työyhteisön eheyttämiseen. Valitettavasti narsistinen lääkäri sai myös työterveyden psykologin kiedottua verkkoihinsa, joten sieltä tuleva apu oli täysin turhaa. Lopulta en nähnyt tilanteessa muuta ulospääsyä kuin irtisanoutuminen ja hyppääminen työttömäksi.

Tämä hyppääminen maksoi perheellemme paljon - irtisanoutumiseni jälkeen sain rangaistukseksi myös kolmen kuukauden karenssin ja sen myötä taloudellinen tilanne heikentyi. Olen siis käynyt tämän prosessin syyttömänä raskaimman kautta, mutta rohkea heittäytyminen tuntemattomaan on sitten myöhemmin ollut hyvä.

Nyt olen työyhteisössä jossa olen tasavertainen muiden joukossa ja nautin päivistäni. Elämässäni on värejä ja se tuntuu ihanalle. En enää koskaan halua kokea samaa. Tuon työyhteisön pahaolo jatkuu edelleen, lääkäri ei lähde sieltä kulumallakaan ja otti minun jälkeeni hampaisiinsa muita uhreja jotka sitten tekivät saman kuin minä itse - irtisanoutuivat ja etsivät itselleen arvoisensa työn.

Näitä "ylemmällä tasolla" olevia kiusaajia tuntuu olevan yhteiskunnassamme hyvin paljon ja valitettavasti me herkemmät emme osaa puolustaa itseämme riittävästi olematta sitten itse kiusaajia toisten silmissä."

Studio55.fi

Kuvat Colorbox.com

Lue myös:

    Uusimmat