Näin miehiä sorretaan Suomessa – kolme epäkohtaa ylitse muiden

Miesasia-aktivisti Ralf Sund on vakuuttunut, että Suomi on kaukana tasa-arvon mallimaasta. Menestyksekkään ekonomistin uran tehnyt neljän pojan isä on omistautunut asialleen ja ehdottaa nopeita konsteja tasa-arvon kohentamiseksi.

– Tasa-arvo ei Suomessa toteudu. Tämä koskee sekä naisia että miehiä, miesasia-aktiivi Ralf Sund napauttaa.

Naiset kokevat Sundin mukaan epätasa-arvoa ennen kaikkea työelämässä uraan ja ansioihin liittyen. Hän nimeää kuitenkin kolme asiaa, joissa miehet ovat nyky-yhteiskunnassa heikoilla.

– Ensimmäinen on elinikä. Miehet kuolevat noin 6,5 vuotta nuorempina kuin naiset. Toinen on koululaitos, joka suosii tyttöjä. Koulupudokkaat ovat pääosin poikia, Sund valottaa.

Kolmas seikka liittyy huoltajuusriitoihin ja oikeuksiin vanhempana.

– Avioerot, jotka koskettavat myös lapsia, lisääntyvät. Nyt malli on, että lapset menevät äidille, ja isälle menevät elatusmaksut. Nykymuodossa tämä ei ole eduksi naisille eikä lapsille, ja miehet kokevat sen epäoikeudenmukaisena.

Sundin mielestä nyky-yhteiskunnassa tulisi luopua vanhojen traditioiden ja sukupuoliroolien varaan rakentuneista järjestelmistä.

– Tasa-arvo minulle syvällisempi kuin se, että naisen euro on 80 senttiä. Se, että nostaa miesten asemaa, ei tarkoita, että laskee naisia: päinvastoin, se voi jopa vahvistaa naisenkin asemaa. Molemmat voittavat.

– Vanhemmuus, ikä, koulu: näissä on säädön paikka, Sund kiteyttää.

Käytännön korjauksia tiellä tasa-arvoon

Ralf Sund ehdottaa käytännöllisiä toimia tasa-arvon edistämiseksi.

– Näkisin, että osaselitys miesten varhaisemmalle kuolleisuudelle ovat työelämän vaatimukset. Miehet tekevät raskasta työtä, vuorotyötä ja ylitöitä enemmän kuin naiset, ja tämä selittää myös ansiotasojen eroa, Sund luettelee.

Tilanteen korjaamiseksi on olemassa konsti, joka hyödyttää myös naisia.

– Työelämän tasa-arvo on yksi lääke. Parhaiten tämä tapahtuisi niin, että naisten asemaa työmarkkinoilla vahvistettaisiin.

Käytännössä Sund haluaisi tasaväkisyyttä perhevapaisiin. Naisten yhä korostunut vastuu perheestä ja lasten hoidosta vaarantaa Sundin mukaan heidän ansio- ja urakehityksensä, ja johtaa siten myös kierteeseen, jossa miehelle jää päävastuu elatuksesta. Tämä puolestaan ajaa miehet varhaiseen hautaan.

Mallia sopisi ottaa Islannista, joissa perhevapaat on jaettu 6+6+6-mallin mukaan. Kummallekin vanhemmalle on korvamerkitty puoli vuotta perhevapaata, ja vain viimeisen puolen vuoden jakson perhe saa jakaa haluamallaan tavalla.

– Isyysvapaat pidemmiksi ja miehille merkityiksi. Näin järeä toimenpide tasaisi perhevastuuta ja tasaisi työelämän vastuuta, Sund toteaa.

Hän uskoo, että jotta miehet saataisiin patistettua perhevapaalle, on tarpeen käyttää porkkanan lisäksi myös pientä kepittelyä.

– Perhe- ja kotielämän velvollisuuksien tulisi kulkea käsi kädessä työelämän velvollisuuksien kanssa. Ydinasia olisi, että jo onnellisesti parisuhteessa eläessä isät ottaisivat suuremman vastuun perheestä, Sund pohtii.

Hän ei kuitenkaan halua syyllistää isiä vaan peräänkuuluttaa koko sosiaalijärjestelmän muutosta.

– Järjestelmän pitäisi avittaa yhteiskunnan muutosta, arvot ja asenteet seuraavat perässä.

Lapset etusijalla

Koulupudokkaista Ralf Sund nappaisi kopin pienentämällä luokkakokoja. Etenkin yläasteen 7–9-luokilla vaikutus olisi huomattava.

– Ekonomistina en kehtaa esittää epärealistisia, mutta jos edes tässä kohtaa dramaattisesti pienennettäisiin, saataisiin napattua osa näistä nuorista miehistä.

Huoltajuusriidoissa Sund haluaisi pitää lapset etusijalla, sillä nykyään lähes puolet lapsista menettää toisen vanhempansa – useimmiten isän – eron seurauksena. Sund patistaa sosiaalijärjestelmää puuttumaan asiaan.

– Laiskanläksyille koko sosiaalitoimi, uudelleen koulutettavaksi. Ykkösmallin huoltajuuskysymyksissä tulisi olla jaetun huoltajuuden malli, Sund näpäyttää.

Hän toteaa etävanhemman viikonlopputapaamisten olevan aivan liian vähän. Sund kaipaa tapauskohtaisia työmenetelmiä jokaisen perheen kohdalle, jotta osallistuva vanhemmuus jatkuisi eronkin jälkeen.

– Onnistuisiko esimerkiksi, että isä huolehtisi vaikka harrastuksista?

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat