Lukijoiden tarinat perheväkivallasta: "Ex-mies uhkasi tappaa, jos kerron sukulaisille"

"Entinen puolisoni pahoinpiteli minua etenkin henkisesti. Aluksi hän esiintyi pelastavana messiaana, ja myöhemmässä vaiheessa sain kokea vain väheksyntää ja riittämättömyyttä. Kun aloin puolustaa itseäni, tuli retuuttaminen ja läpsiminen. Lopulta lähdin turvakotiin lapseni kanssa." Hölmö

"Miehen taholta olen kokenut väkivaltaa, asia on vanhemmiten rauhoittunut. Olisi pitänyt elää niin kuin sanottiin. Itsekin vastuullisena ihmisenä koin sen todella pahana. Kaikki positiivinen lähti hänestä, syyt olivat minun. Ei ollut turvakoteja, rahaa ei olisi saanut käyttöön, töihin ei olisi saanut mennä. Kotoa ei ollut mahdollista apua pyytää. Lasten pelkoja oli mahdoton välttää. Onneksi nykyään voi saada apua, eikä naista enää syyllistetä kaikesta." Alakynnessä

"Olin naimisissa miehen kanssa, joka pilasi koko elämäni 16 vuodeksi.Hän hakkasi ja terrorisoi, enkä yrityksistä huolimatta päässyt hänestä eroon. Menetin kolme työpaikkaa, kotia, enkä saanut rauhaa edes vanhempieni luona. Menetin työni, kotini, lapseni ja itsekunnioitukseni. Olin aivan yksin sen asian kanssa, ei ollut kelle puhua. Asuin turvakodissa useampaan otteeseen." Tuikku

"Ex-mies hakkasi, kuristi kurkusta ja uhkasi tappaa, jos kerron sukulaisille. Onneksi lähdin pois ja otin avioeron. Olen sen jälkeen saanut olla rauhassa. Nyt minulla on onnellinen liitto." Eveliina

"Ex-puolison teki niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa: tukasta repimistä, vaatteitten repimistä, löi, särki astioita, kyttäsi ikkunan takana ynnä muuta. En olisi saanut käydä yksin kaupassa enkä sukulaisissa. Otin eron, pelkäsin jo niin paljon, etten uskaltanut edes kunnolla nukkua." Nipsu

"Olin vuosina 1968-1974 naimisissa miehen kanssa joka löi minua joka päivä ja haukkui *****ksi. Hän piti minua ja lapsia lukkojen takana monta vuotta. Olin tuolloin 15–20-vuotias. Sosiaalivirasto auttoi minua ja pääsin hänestä eroon. Henkiset haavat eivät kyllä koskaan parane." Mummo

Äiti hakkasi sähköjohdolla

"Äitini hakkasi minua teini-ikäisenä sähköjohdolla rangaistukseksi. En voinut jumpata koulussa jalkojen paukamien takia. Myös mieheni "kuritti" minua niin, että olin mustelmilla. Mielestäni olen ollut kiltti tyttö, mutta varmaan kumpaakin olen jollain tavalla ärsyttänyt, koska minua rangaistiin." Marjatta

"Lapsuuden kodissa. Kun isä otti viinaa ja humaltui, kävi hän äidin kimppuun. Minä ainoana lapsena sitten yritin siinä välissä suojella äitiä. Minuun isä ei kajonnut. Tätä jatkui koko lapsuuteni ajan. Muistan kauheita asioita todella pienestä pitäen, koska olin vielä pinnasängyssä, josta seurasin kotona tapahtuvia kauheuksia. Sitten kun kasvoin isommaksi, jouduin ikään kuin kilveksi isän ja äidin väliin. Isän tullessa humalassa kotiin, äiti haki minut, nukkuvan lapsen, sängystä hänen kilvekseen." Kilpi

"Lapsena äitini pieksi minut useasti, ja kun ei enää pärjännyt pistäessäni hanttiin, pyysi isän hakkaamaan. Ehkä olin liian tottunut saamaan selkääni, koska miesystäväni pahoinpiteli minut useasti, ennen kuin tajusin poistua." Murjottu

Suunnatonta pelkoa

"Aviomies hakkasi päätäni kiviseinään enkä pystynyt estämään hänen suuren kokonsa ja vahvuutensa takia. Hän uhkaili ja huoritteli todella julmasti aina alkoholia nautittuaan, aina juhlapyhinä ja viikonloppuina. Pienten lastemme ja kodin hoito oli täysin minun kontollani jokapäiväisen palkkatyöni lisäksi.

Fyysisen väkivallan ohella mykkäkoulu tuntui myös pahalta, täydellinen nollaaminen, väheksyminen, ilkeät katseet ja viikkojenkin täydellinen puhumattomuus. Eron ottaminen ja sen harkinta ei ollut helppoa. Oli hyvin, hyvin raskasta, pelko oli suunnaton.

Mieheni levitti minusta perättömiä pettämistarinoita sukulaisillemme ja läheisillemme, jotka sulkivat minut ja lapsemme vuosiksi pois yhteydenpidosta. Mieheni valehtelu- ja näyttelijäkyvyt olivat ilmeisen hyvät. Vain asumalla neljän seinän sisällä toisen kanssa voi tietää ja tuntea arjen tosiasiat toisesta ihmisestä. Kauniiden kulissien ylläpitäminen on helppoa, koska ulkopuoliset eivä edes tunnu haluavan nähdä ikäviä asioita, saati antavan tukea pahoinvoiville. Minuakaan ei uskottu, kun yritin saada apua ja neuvoja lähipiiriltäni. Kehotettiin olemaan vaiti ja ihmeteltiin, kuinka niin hauska ja rempseä mies voisikaan tehdä pahaa, onhan hän akateeminen ja arvostetussa asemassa. Tunsin olevani todella yksin, loukussa." Silence

"Luulin hänen parantuneen narsismistaan"

"Miehen taholta olen kokenut henkistä väkivaltaa: alistamista, huutamista, syyttelyä jne. Hän oli osallistunut Lyömätön linja -ohjelmaan, josta hän kertoi suhteemme alussa hyvin avoimesti ja minä tyhmä luulin hänen parantuneen narsismistaan. Suhteemme alkuvaiheessa hän riiteli ex-vaimonsa kanssa puhelimessa jatkuvasti. Painostukseni jälkeen päästettyään viimein irti edellisestä vaimostaan ja hänen haukkumisestaan, alkoi minun alistaminen.

Kun kieltäydyin olemasta hänen väkivaltansa kohteena, alistaminen kääntyi hänen omaan silloin n.15-vuotiaaseen poikaan hyvinkin fyysisenä. Kutsuin poliisit paikalle ja sen jälkeen muutin mahdollisimman pian pois yhteisestä kodistamme. Totesin, että hän tarvitsee aina jonkun, jota alistaa. Säälin hänen kahta poikaansa, mutta halusin kuitenkin suojella ennen kaikkea itseäni. En tiedä, mitä heidän perheelleen kuuluu. En ole sen jälkeen miestä tavannut, enkä kuullut heistä mitään enkä haluakaan. Poikia ajattelen silloin tällöin ja toivon heille kaikkea hyvää." Muru

Studio55.fi

Kuvat Colourbox.com

Miksi läheinen lyö? Väkivaltaisten auttaja kertoo

Perheväkivalta on vääristynyttä vallankäyttöä