Lihasvoimasta konevoimaan – Näin maaseutu on muuttunut

Heikki K. Lähde on asunut pienestä pitäen maaseudulla. Viime kesänä hän kirjoitti kirjan Pulanhallinnasta koneorjuuteen. Siinä kerrotaan, kuinka maaseutu on muuttunut lihasvoimasta konevoimalla pyöriväksi.

– Aikoinaan maaseutukylissä ei ollut minkäänlaista moottorivoimaa. Oli vain lihasvoimaa. Siitäkin vietiin huomattava osa – isännät ja hevoset – sotaan, Lähde sanoo.

– Minua hämmästyttää, miten hyvin nuoret ja vanhat emännät hoitivat kaiken miesten poissa ollessa. Lotista ja rintamamiehistä on kirjoitettu kovasti, mutta heitä yhtään väheksymättä myös maalaiskyliin jääneet emännät ansaitsisivat arvostusta. Heidänhän piti elättää myös rintamaväki. Ei ruokaa tuottanut mikään tehdas vaan maaseutu.

Lähteen oma isä ei sairauden takia mennyt sotaan vaan hoiti kansanhuollon tehtäviä.

– Kun hän sai ostoluvan polkupyörän renkaille, minäkin sain välillä käyttää sitä – matkaa kansakouluun oli yhteen suuntaan lähes viisi kilometriä osittain tietöntä taivalta.

Traktorista rengin sijaan isäntä

Lähde kertoo, että 1950-luvulla traktoreita alkoi ilmestyä tiloille.

– Ei kulunut montaa vuotta, kun ne jo valtasivat maaseudun. Traktorin piti tulla isännän avuksi, mutta siitä tulikin isäntä eikä renki.

– Puoli miljoonaa peltohehtaaria joutui muuhun käyttöön, kun traktori ei hevosen tavoin tarvinnut heinää. Ja siinä, missä hevosen kanssa kynnettiin päivässä puoli hehtaaria, niin traktorilla tehtiin samassa ajassa 15–20 hehtaaria. Siinä oli hevosen kuukauden työ.

Traktoreiden jälkeen tulivat leikkuupuimurit.

– Koneellistuminen sai aikaan todellisen työttömyyden maaseudulla. Ihmiset joutuivat hakemaan töitä asutuskeskuksista ja tehtaista. Se on jatkunut tähän päivään asti. Edes traktorissa ei välttämättä enää tarvita ihmistä – se on tietokoneohjattua.

"Maaseutu ei vieläkään kotiutunut uuteen rooliinsa"

On maaseutu muuttunut muutenkin kuin työvälineiden osalta.

– Viime vuosisadan puoliväliin asti maaseutukylän tilallinen tuotti elintarvikkeita vain itseään varten. Hän oli samalla sekä tuottaja että kuluttaja, Lähde sanoo.

– Kun väki joutui lähtemään pois maalta, tuotteita alettiin tehdä koko yhteiskunnalle. Tuntuu melko oudolta, kun omaa työtä tehneelle tullaankin yhtäkkiä sanelemaan, mitä pitää tehdä ja miten. En usko, että maaseutu on vieläkään kunnolla kotiutunut siihen.

Maaseudun autioitumiseen Lähde ei kuitenkaan usko.

– Miten maaseutu edes voisi autioitua? Sieltähän ruoka pitää edelleen saada, kuten jo vuosisatoja sitten. Kaikki elämä perustuu kasvuun ja mullan tuoksuun.

Studio55.fi/Piia Simola

Leipäjonot eivät lyhene: Ruoka-apua tarvitsevissa nyt perheitä, eläkeläisiä ja korkeasti koulutettuja

Kauppa: Näin käy ruoan hinnalle tänä vuonna

Kauppa: Näin kävisi ruokalaskulle, jos tuottajille maksettaisiin enemmän