HS: Professori kehottaa jättämään lapset perinnöttä: ”Elämä on hyvin eletty, kun perunkirjan viimeisellä rivillä on nolla”

Suomalaisessa perheessä on tavallista, että vanhemmat säästävät, jotta voivat jättää mahdollisimman suuren perinnön jälkikasvulleen. Nyt perittävät sukupolvet ovat kasvaneet köyhässä Suomessa, siten oppineet säästämään, mutta eivät kuluttamaan.

– Ihmisellä on oikeus nauttia oman työnsä hedelmistä. Sitä varten palkkaa maksetaan. Ei sen takia, että voi jättää mahdollisimman paljon perintöä aikuisille lapsille, Kangas kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kangas kuvailee haastattelussa esimerkkitapausta, jossa vanhus oli viettänyt vaatimatonta elämää pienen eläkkeen turvin, vaikka omaisuutta oli kertynyt talon, kesämökin, metsäpalstojen ja osakkeiden muodossa.

– Näin, että ihmisellä olisi ollut varaa oman elämänlaatunsa parantamiseen, mutta hän ei ollut tehnyt sitä. Koko omaisuus oli kiinni omistuksessa, ja sitä oli säästetty perinnöksi aikuisille lapsille, Kangas kuvailee.

Kankaan mukaan kuoleman jälkeisen elämän suunnittelu on ”psykologisesti ymmärrettävää”. Professori suosittelee kuitenkin auttamaan lapsiaan silloin, kun he ovat aikuistumisen kynnyksellä. Tällöin ostetaan oma asunto, opiskellaan ja perustetaan perhe – eli rahaa palaa.

– Mutta Suomessa perintö siirtyy tavallisesti eläkeläiseltä eläkeläiselle. He eivät ole enää mitään lapsia, joita vanhemman täytyy tukea, sanoo Kangas.

Kangas perustelee näkemystään myös seuraavasti: kun iäkäs vanhempi oppii käyttämään rahaa siivoojaan ja fysioterapeuttiin, tehdään perintöä parempi palvelus lapsille. Tällöin ei nimittäin tarvitse takertua lapsiin, kun ikä alkaa kangistaa. Ja kun ei ole perintöä, ei ole riitojakaan, toteaa Kangas.

Lähde: Helsingin Sanomat

Studio55.fissä vieraillut siviilioikeuden professori Urpo Kangas kertoi, kuinka kiivaita riitoja perinnönjako välillä aiheuttaa.