Paikallisten vieraanvaraisuus yllätti suomalaiset – Tässä maassa riitaa ei haasteta humalassakaan

Kun Paul Hörhammer purjehti Belizessä kuukauden ajan, hän törmäsi poikkeukselliseen vieraanvaraisuuteen. Paikalliset kutsuivat tuntemattomat kotiinsa ja kalastivat heille illallisen. Edes humalassa kohteliaisuus ei rakoillut.

Good morning, Belize, good morning. How are you this morning? Be kind to tourists.

Suunnilleen näin laulettiin radiossa joka aamu, kun suomalainen Paul Hörhammer ja hänen vaimonsa heräsivät purjeveneessä Belizen saaristossa kymmenen vuotta sitten.

Vapaasti suomennettuna sanat tarkoittavat: "Hyvää huomenta, Belize, hyvää huomenta. Kuinka voit tänä aamuna? Ole ystävällinen turisteille."

Kuukauden kestäneellä matkalla Paul huomasi, että sitä paikalliset todella olivat – ystävällisiä.

– Uudenvuoden aattona kysyimme eräällä saarella asuneelta kalastajalta, olisiko hänellä meille hummereita. Hän ehdotti, että lähtisimme yhdessä kalastamaan niitä, Paul kertoo.

Kolmikko nousi miehen moottoriveneeseen, ajoi kymmenisen minuuttia ja pysähtyi.

– Kalastaja katsoi laidan yli pohjaan, laittoi snorkkelin päähän ja hyppäsi 3–4 metriä syvään veteen. Minuutin kuluttua hän nousi pinnalle pidellen molemmissa käsissään kahta langustia eli äyriäistä. Heitettyään ne veneeseen hän jatkoi sukeltamista. Kymmenen minuutin päästä veneessä oli jo kymmenkunta samanlaista langustia.

Viinanhakumatkalle soutuveneellä

Samaisena iltana pimeän tultua kuuden maissa Paul ja hänen vaimonsa olivat normaaliin tapaan ankkuroineet veneensä, kun paikallinen mies tuli soutuveneellä heidän luokseen.

– Hän kysyi, onko meillä alkoholia. Annoimme miehelle yhden vodkapullon.

– Kymmenen maissa illalla toinenkin soutuvene saapui paikalle. Kyydissä oli kaksi miestä ja mielessä sama pyyntö. Kaadoimme kaveruksille muutaman desin vodkaa vissy-pulloon, Paul sanoo.

Kun toinen miehistä tuli jälleen kahdentoista maissa kysymään lisää viinaa, Paul pahoitteli varastojen ehtyneen.

– Mies nyökytteli vain "okei, hyvää yötä", ja lähti. Edes humalassa paikallisista ei ollut mitään harmia.

Kutsu joulua viettämään

Jouluaattona Hörhammerit tapasivat eräällä saarella yksin asuneen paikallisen miehen. Noin 35–40-vuotiaalla miehellä oli tuskin hampaita jäljellä.

– Hän kysyi, haluaisimmeko viettää jouluaattoa hänen kanssaan. Sanoimme pysyvämme mieluummin veneessä, mutta hän pyysi meidät silti katsomaan, miten asuu.

Miehen kodissa, pienen pienessä savimajassa, ei voinut edes seistä suorassa sisällä.

– Majan keskellä oli muutamia kiviä sekä kattila, joka roikkui katon reiästä tulevassa koukussa. Siinä hän teki kaikki ruokansa.

Veden mies sai sateesta: majan ulkopuolella oli pressu, jota pitkin vesi valui sateella ämpäriin.

– Mies nousi aamukuudelta auringon kanssa. Nukkumaan hän meni niin ikään kuudelta illalla auringon laskiessa. Hän eli kalastamalla langusteja, joita pieni kalastusvene tuli kerran viikossa ostamaan, Paul kertoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat