Lapinkävijä Eelis: Olosuhteet vaativat kylmiä hermoja

Eelis Pulkkisen työura on kulunut Lapin jylhissä maisemissa, toisinaan ankarissakin olosuhteissa. Geologi-tutkija viettää nyt eläkepäiviään. Kiinnostus pohjoisen luontoon on säilynyt.

Eelis Pulkkinen on syntyjään Pohjois-Karjalasta. Hän luki itsensä Turun yliopistossa geologiksi. Lappiin elämä vei miehen sattumalta.

− Kaksi lastani kärsi länsirannikolla kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. Vuonna 1975 sain työtarjouksen maaperän rakenteita selvittäneessä hankkeessa Rovaniemellä. Lähdimme koko perhe epäröimättä matkaan, Eelis kertoo.

Elämänmuutos oli suuri. Mutta niin oli helpotuskin, kun lasten oireet katosivat pian muuton jälkeen.

Pohjoisen jylhät maisemat tarjosivat geologin työlle hienot puitteet. Eelis pääsi mukaan moniin isoihin projekteihin. Kuusi vuotta kului Ruosselän työmaalla valtatie 4:n varrella.

− Vuonna 1998 löysimme Kaaresselästä kulta−kupari-esiintymän. Silloin löytö ei herättänyt kiinnostusta. Sittemmin englantilainen yritys osti paikan, ja nyt siellä on kaivostoimintaa. Myös Ruosselkään on tehty lisää valtauksia. Hyvällä lykyllä sinnekin syntyy kaivos, Eelis kertoo ylpeänä.

Työ etenee hitaasti

Työskentely kauniin luonnon keskellä, kaukana kaupungin melusta ja saasteista voi kuulostaa täydelliseltä. Eelis ehti kokea uransa varrella myös toisen puolen.

− Geologin työ on henkisesti raskasta. On harvinaista herkkua, että oman työn jälki johtaa varsinaisen kaivoksen perustamiseen.

Matka potentiaalisen lähteen keksimisestä kaivostoiminnan käynnistymiseen on pitkä. Jo varsinaisten löydösten tekemiseen menee usein vuosia.

− Jatkuva odottelu ja raporttien laatiminen vaativat pitkäjänteisyyttä, konkari kertoo.

Karhu kävi vieraisilla

Hidastempoisen työn vastapainona työympäristö on vaikuttava, joskin myös haastava. Uusia löydöksiä etsitään pääosin kesäisin, mutta myös talvipakkaset tulevat geologille tutuksi.

− Talvella elohopea voi laskea neljäänkymmeneen miinusasteeseen. Noina päivinä kantti on ollut muutamaan otteeseen pettää, Eelis muistelee.

Myös metsän eläimet tulevat tutuiksi. Erityisesti kesäaikaan maisemissa liikkuu paljon hirviä, poroja ja karhuja.

− Eräänä aamuna kairaustyömaalla työskennellyt kairamies lähti tarkistamaan vesipumpun toimivuutta. Matkalla hän huomasi, että joku eläin oli ulostanut letkun päälle. Kävi ilmi, että paikalla oli vieraillut hetki sitten karhu. Kairaaja ei ollut huomannut mitään!

Varsinaisilta vaaratilanteilta kokenut lapinkävijä on välttynyt. Eläimet pitävät yleensä ihmiseen sopivan hajuraon. Matkapuhelimien kuuluvuus on tätä nykyä hyvä. Metsään on tapana myös ottaa varuiksi mukaan tulentekovälineet ja eväät.

Ihmisen on ylipäätään syytä taipua nöyräksi luonnon edessä.

− Itsehillinnän on riitettävä. Ei saa joutua paniikkiin, Eelis tietää.

Studio55/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat