Kuusi keskiaikaista matkakohdetta Suomessa – kulje esi-isien jäljissä

Turun tuomiokirkko

Neitsyt Marialle ja piispa Henrikille pyhitetty Turun tuomiokirkko oli keskiajalla Turun hiippakunnan keskus. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1300, ja nykyinen tiilikirkko on rakennettu keskiajan kuluessa. Kirkon korkeiden holvien suojissa pääsee hyvin aistimaan keskiajan tunnelmaa, vaikka keskiajan sivualttarit pyhimyspatsaineen ja arvokkaine koristeineen ovat kadonneet. Kirkossa voi myös ihailla keskiajan kirkollisia aarteita, kuten piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkkua tai tuomiokirkkomuseon kultaisia ehtoollisvälineitä.

Nousiaisten kirkko

Nousiaisten kirkon paikalla sijaitsi Suomen ensimmäinen piispanistuin 1200-luvun alussa. Nykyinen kivikirkko on rakennettu 1420-luvulla, ja se oli keskiajan Suomen tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita. Pyhiinvaeltajat saapuivat rukoilemaan piispa Henrikin haudalle etenkin tämän muistopäivänä talviheikkinä 19. tammikuuta.

Henrikin haudalla kirkon keskellä sijaitsee edelleen piispa Maunu Tavastin vuonna 1429 ulkomailta tilaama Henrikin sarkofagi, jota koristavat piispan ihmetekoja kuvaavat upeat pronssilaatat. Nousiaisten kirkon ympärillä aukeaa Hirvijoen kaunis keskiaikainen kulttuurimaisema.

Aboa Vetus & Ars Nova -museo

Keskellä keskiajan Turkua sijaitseva Aboa Vetus & Ars Nova -museo on ainoa paikka Suomessa, jossa pääsee todella kuljeskelemaan keskiajan kaduilla. Salaperäisen hämärässä maanalaisessa museossa on esillä kuuden keskiaikaisen kivitalon rauniot, jotka paljastuivat kaivauksissa 1990-luvulla. Museossa näkee myös kaivauksissa löydettyjä esineitä, jotka valottavat keskiajan elämänmenoa. Aboa Vetuksen alue on keskiajalla ollut osa Luostarikorttelia, ja siellä on asunut pääasiassa rikkaita porvareita.

Portaan kylä Tammelassa

Suomen keskiajan maanteistä Turusta Hämeen linnalle johtava Hämeen härkätie on parhaiten säilynyt. Härkätien museotienä suojellut osuudet kulkevat Liedossa ja Rengossa. Maantien kulkua rytmittävät keskiaikaiset kylät, joista parhaiten vanhan kylänraittinsa on säilyttänyt Portaan kylä Tammelassa. Portaassa voi pysähtyä miettimään niitä kulkijoita, jotka ovat tuhannen vuoden ajan kulkeneet tietä pitkin. Talonpojat ovat kävelleet Turun markkinoille, kruunun lähetit ja hoviväki ovat liikkuneet linnojen välillä ja sotajoukotkin ovat marssineet samaa väylää.

Härkätie on ollut myös pyhiinvaellusreitti. Sen varrella on useita keskiaikaisia kirkkoja, joista Rengon Pyhän Jaakon kirkko ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko lienevät tunnetuimmat – tietysti Turun tuomiokirkon ohella. Kiireettömälle vaeltajalle Härkätien kulkeminen jalan tai pyörällä päästä päähän on hieno kokemus.

Raaseporin linnanraunio

Suomessa on ollut yhdeksän keskiaikaista kruununlinnaa, joista kuusi on yhä pystyssä. Raaseporin näyttävä rauniolinna seisoo suuren pyöreän kallion päällä Raaseporin Snappertunassa. Linna rakennettiin 1300-luvun lopussa ja hylättiin 1500-luvun puolivälissä. Sen perusti aikansa mahtimies Bo Jonsson Grip. 1400-luvulla linnassa piti hoviaan Ruotsin kuninkaan virasta syrjäytetty Karl Knutsson Bonde.

Linna on ollut saarella keskellä Raaseporinjokea, mutta nykyään joki on vetäytynyt pieneksi puroksi ja linna on kuivalla maalla. Raaseporin linnassa kiinnittää huomiota sen suuri pyöreä torni. Suomen rauniolinnoista Raasepori on vaikuttavimpia, ja sen pihalla ja käytävissä mielikuvitus lähtee lentoon. Ei ihme, että siellä kerrotaan kummittelevan.

Porvoo

Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista – Turusta, Viipurista, Ulvilasta, Porvoosta, Raumasta ja Naantalista – Porvoossa ja Raumalla pääsee parhaiten keskiaikaisen kaupungin tunnelmaan. Porvoossa kirkko hallitsee matalaa kaupunkikuvaa, ja monet mutkaiset kadut noudattavat keskiaikaisia linjojaan.

Jokivarren vanhat ranta-aitat ovat kuuluneet muidenkin keskiajan kaupunkien maisemaan. Kaupungin takana kohoavalla Linnamäellä on nimensä mukaisesti ollut 1300-luvulla hirsilinna. Keskiajan kaupungit olivat pieniä: Porvoossa oli vain parisataa asukasta, ja Suomen suurimmassakin kaupungissa Turussa asukkaita oli vain noin 1500.

Juttua korjattu 17.8.2015 klo 7.03. Jutusta poistettiin kuva, jonka virheellisesti mainittiin esittävän Nousiaisten keskiaikaista Pyhän Henrikin kirkkoa, vaikka kyseessä oli Rymättylän kirkko.