Estonian kokenut pintapelastaja kertoo: Tällaista on rankan seulan läpäisseiden työ

Heikki Maskulin laskeutuu helikopterista roikkuvaa vinssiä pitkin alas. Roottorin ilmavirta lyö mereen pyörteitä. Rajavartiolaitoksen Turun vartiolentue pörrää ulkosaaristossa, jossa on ammuttu hetki sitten hätäraketti taivaalle.

– Kolme miestä odotteli alapuolellamme huviveneessä. Heiltä oli loppunut polttoaine. Alueella asuu paljon ruotsinkielisiä, joten tiedustelin heti laskeuduttuani "talar ni finska?". Yksi porukasta meni aivan hämilleen ja huudahti kavereilleen: "Ei perkele, pojat, nyt tultiin jo Ruotsin puolelle!".

Tämä on yksi pintapelastaja Heikki Maskulinin uran varrella sattuneista hauskoista tapauksista. Surullisempiakin löytyy. Mieleenpainuvimpina muistiin ovat jääneet Estonian ja kalastustroolareiden uppoamiset uran alkupuolella. Vuonna 1987 eräs kollega menetti henkensä vinssivaijerin katkettua.

Niistä Maskulin ei kuitenkaan mielellään puhu.

Sata haki, kaksi pääsi

Maskulin on toiminut pintapelastajana jo neljännesvuosisadan.

– Työskentelin ensiapupoliklinikalla hoitajana, kun huomasin lehti-ilmoituksen pintapelastajakoulutuksesta. Hain sadan muun ihmisen kanssa ja olin toinen kahdesta sisään päässeestä, Maskulin kertoo.

Sisäänpääsy ei ole nykyään sen helpompaa: mukaan valitaan yhdestä kahteen miestä 5–6 vuoden välein. Pääsykokeisiin kuuluvat sekä fyysiset että psyykkiset testit.

– Itse koulutuksessa käydään läpi kaikki, mitä kopterissa tehdään. Lentokoulutusvaiheeseen sisältyvät etsintä- ja meripelastustehtävät. Saatetaan harjoitella vaikka toimintaa aluksen haaksirikkouduttua.

Kaiken kaikkiaan koulutus kestää henkilön taustasta riippuen noin puolitoista vuotta. Takana pitää olla joko puolustusvoimissa tai Valtion Pelastusopistossa suoritetut sukellus- ja lääkintäkoulutukset.

Pelastaja odottaa tyrskyissä, kun muut viedään turvaan

Suuri osa ammattiin valmentautumista on pelastautumiskoulutus.

– Sillä pyritään takaamaan, että jos mereen joutuu jäämään, siellä pärjää. Pintapelastaja voi esimerkiksi joutua odottelemaan pelastuslautalla, kun pelastettavia viedään turvaan, Maskulin sanoo.

Vaihtuvuus ammattikunnassa on hyvin pientä. Turun vartiolentueessa pintapelastajia on yhdeksän ja Helsingissä sekä Rovaniemellä kummassakin neljä.

– Käytännössä tästä työstä jäädään eläkkeelle.

Töitä kaksi vuorokautta putkeen

Pintapelastajan tehtävänä on käyttää valvontalaitteita ja hoitaa potilaita helikopterin "putkessa" eli miehistötilassa. Tyypilliseen työpäivään kuuluu varustehuoltoa, suunnittelua, harjoituksia ja Rajavartiolaitoksen osana tietysti partiolentoja.

– Teemme kaksi vuorokautta putkeen töitä ja pidämme sitten pidemmän vapaan. Tänä vuonna hälytyksiä on tullut jo lähemmäs 300 – syksyllä harvemmin, mutta kesällä jopa kymmenen päivässä, Maskulin sanoo.

Kaikkein tavallisimpia työtehtäviä ovat sairaankuljetukset ja etsinnät.

– Tilanteet, joissa työskentelemme, ovat pelastettaville hyvin traumaattisia, ja pulaan joutuneet pyrkivät unohtamaan ne nopeasti. Joskus saamme kuitenkin kiitoksia jälkeenpäin – suomalaisilta hieman harvemmin kuin esimerkiksi ulkomaalaisten risteilyalusten vierailta, jotka lähettävät kortteja.

Merta ei voi pelätä

Maskulin sanoo, että työssä kehittyy ajan myötä koko ajan ammattimaisemmaksi. Työasiat jäävät harvoin pyörimään mieleen vapaa-ajalla.

– Ei tässä silti mitään koneita olla, eihän itseään pysty täysin nollaamaan. Mutta pelkoa pintapelastajan ei pitäisi ikinä tuntea, tervettä kontrollia kyllä.

– Jos hätätilanteeseen syöksyy pelonsekaisin tuntein, kannattaa vaihtaa alaa, Maskulin päättää.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Rajavartiolaitos ja Lehtikuva

Majakanvartijan työn kääntöpuoli: yksinäisyyttä ja alkoholismia

Koirasi nuolaisu voi johtaa amputaatioon tai kuolemaan – näitä tauteja lemmikit levittävät!

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.