Eeva Ahtisaari kehottaa matkustamaan Namibiaan – "Turismi on hyväksi Afrikalle"

Eeva Ahtisaari toivoo, että suomalaiset alkaisivat matkustaa enemmän Namibiaan. Siellä voi tuntea hiekkaan sadekauden jälkeen iskeytyvien vesipisaroiden tuoksun, syödä onnelliselta maistuvaa kanaa ja nähdä tähdet lähempänä kuin koskaan pohjoisessa.

– Namibia on suomalaisille kaikista maailman maista ehkä läheisin. Lähetysseuralaisia on käynyt siellä vuodesta 1870 lähtien, ja opiskelijoitakin käy edelleen. Minä ja mieheni Martti Ahtisaari olemme sitä mieltä, että näitä hyviä suhteita täytyy ylläpitää. Toivottavasti yhä useammat ihmiset löytäisivät Namibian matkailumaana ja saisivat kokea sen luonnon ja ihmiset, Eeva Ahtisaari sanoo.

Kun Ahtisaari meni maahan ensimmäistä kertaa vuonna 1989, siellä ei vielä juuri ollut turisteja.

– Namibiaan matkusti ihmisiä lähinnä maata vielä tuolloin hallinneesta Etelä-Afrikasta. Heille Namibia oli niin kuin Lappi meille suomalaisille. Nykyään maassa käy noin miljoona turistia vuodessa, mutta edelleen eniten Etelä-Afrikasta.

– Luonnonrauhaa arvostavat suomalaiset löytävät etsimänsä ja valokuvaajat huikeita näkymiä. Maa ei ole ollenkaan vihreä, vaan maisemaa hallitsevat hiekan ja beigen eri värit, auringonlaskut sekä yön hiljaisuus. Namibiassa tähdet tulevat lähemmäksi kuin koskaan täällä pohjoisessa, Ahtisaari sanoo.

Ei matkustaisi konfliktimaihin

Ahtisaari kertoo Namibian kehittyneen valtavasti sitten 1990-luvun lopun, jolloin hän viimeksi kävi siellä.

– Indeksissä, joka tarkastelee jokaisen 54 Afrikan maan tilannetta esimerkiksi ihmisoikeuksien ja demokratian osalta, Namibia sijoittuu kuudenneksi.

– Mihinkään konfliktimaihin en missään tapauksessa lähtisi, sillä en halua tässä iässä ottaa riskejä tai aiheuttaa niitä mahdollisille pelastajilleni. En suosittele konfliktimaihin matkustamista muillekaan. Tansaniassa kyllä tapahtui kidnappauksia aikoinaan siellä asuessamme, ja nykyään Somalian ja Jemenin tilanteet ovat järkyttäviä. Hyvistä turvajärjestelyistä huolimatta YK:n työntekijöitäkin on joutunut maailmalla ongelmiin.

Namibiassa saa Ahtisaaren mielestä varoa lähinnä taskuvarkaita ja vasemmanpuoleista liikennettä.

– Autoa vuokraavan omatoimimatkalaisen kannattaa olla hyvin varovainen. Kun pitkien etäisyyksien ja suorien teiden takia ajetaan liian nopeasti ja puskista vielä hyppää yhtäkkiä eteen jokin eläin, niin onnettomuuksia sattuu. Sadekaudella marraskuusta maaliskuuhun tiet ovat joillakin alueilla huonossa kunnossa.

– Toisaalta sadekaudella voi kokea maan oman tuoksun. Tulen muistamaan Namibian aina siitä, kuinka ensimmäiset sadepisarat pitkän hellekauden jälkeen putosivat maahan. En osaa kuvailla sitä ihanaa hiekan tuoksua sanoiksi.

Namibialaisetkin Facebookissa

Namibiassa asuu monia eri heimoja, joista suomalaisille läheisimpänä Ahtisaari pitää ambomaalaisia.

– Ambomaalla suomalaiset ovat tehneet lähetystyötä jo kauan. Lisäksi maassa asuu san-ihmisiä eli aikoinaan bushmanneina tunnettu keräilijäkansa. Kansan mosaiikkiin kuuluvat myös afrikaansia, saksaa ja portugalia puhuvia namibialaiset.

Ahtisaari kertoo, että suomalaiset kirjastot ovat tukeneet aktiivisesti namibialaisen kirjastolaitoksen kehitystä.

– Lapsille esimerkiksi järjestetään kirjastoissa iltapäivätoimintaa. He suorastaan imevät tietoa itseensä. Niin ikään reippaasti opiskellaan Windhoekin köyhään kaupunginosaan perustetussa Ahtisaari-koulussa, jota Opetusalan Ammattijärjestö alkoi lahjoituksin tukea mieheni täytettyä 60 vuotta. Internet-yhteyksien ansiosta namibialaiset ovat Facebookissa ja vaikka missä, Ahtisaari naurahtaa.

Hyvät toimet jättävät jälkensä: namibialaisia lapsia on nimetty paitsi Marteiksi, myös esimerkiksi Hertoiksi, Selmoiksi ja Saimoiksi.

– Tuon nimisiä naisia on joskus ollut maassa lähetystyössä. Suomalaisia nimiä annetaan edelleen, muttei ensimmäisiksi nimiksi. Tietty nimi antamalla toivotaan, että lapsi ikään kuin saa kyseisestä henkilöstä itselleen kummin ja samanlaisia ominaisuuksia. Tapa on hyvin kaunis. Se tavallaan velvoittaa esimerkiksi Martteja olemaan sellaisia kuin Martti Ahtisaari.

"Turismi on hyväksi koko Afrikalle"

Ahtisaari kehuu namibialaista ruokaa.

– Se on saanut vaikutteita Etelä-Afrikasta ja Intiasta. Elinkeinoihin kuuluvan syvänmerenkalastuksen ansiosta kalat ovat tärkeässä osassa. Köyhällä Ambomaalla puolestaan tehdään erittäin herkullisia, pinaatilla höystettyjä kanaruokia. Ehkä niiden hyvä maku johtuu siitä, että kanat ovat saaneet kulkea niin vapaasti.

– Kaiken kaikkiaan Namibia on aivan ihanteellinen matkailumaa – elämys, ei mikään löhöilykohde. Vaikka siellä on rantoja, Atlantin kylmän merivirran takia meressä tarkenee uida vain joulusta pääsiäiseen. Namibian autiomaasta löytyy yli 3000 vuotta vanhoja, todennäköisesti bushmannien tekemiä kalliopiirroksia, Ahtisaari sanoo.

Matkalla kannattaa majoittua esimerkiksi Etoshan kansallispuistoon.

– Siellä näkee hotellista illan pimetessä, kuinka eläimet vaeltavat juomaan järven rannalle. Tulipa ihminen mistä päin maailmaa tahansa, se on rauhoittava ja pysäyttävä kokemus.

– Uskon ehdottomasti, että turismi ylipäänsä on hyväksi koko Afrikalle. Yleensä sinne matkustavat ihmiset, jotka myös kunnioittavat täkäläistä kulttuuria ja luontoa. Tähän maanosaan joko ihastuu tai sitten ei.

Klikkaa kuvaa ja katso Eeva Ahtisaaren haastattelu.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat