Asiantuntija: Näin suomalaiset EU-virkamiehet eroavat kollegoistaan

Suomalaiset EU-virkamiehet ovat tuloshakuisempia ja suoraviivaisempia kuin jatkuvasti keskustelevat muiden maiden kollegat.

Dosentti Jan-Peter Paul myytti Brysseliin pysyvästi toisen kerran vuonna 1997. Hän asui siellä 15 vuotta vuoteen 2009 asti.

– Aluksi olin mukana perustamassa Brysseliin Nokian konttoria. Siellä lobattiin Euroopan Unionin tietoliikennelainsäädäntöä, Paul kertoo.

Myöhemmin Paul siirtyi töihin EU:n komissioon.

– Olin ensin liikennepääosaston yksikön päällikkö: vastasin EU:n liikennepolitiikasta ja tein siihen liittyvää lainsäädäntöä. Sitten siirryin komission sisäiseen tarkastukseen.

– Viimeiset vuodet käsittelin joukkotuhoaseiden valvontakeskuksessa biologisten aseiden uhkaa.

Suomalaiset tuloshakuisempia

Paul teki Brysselissä yleensä noin 11 tunnin työpäiviä. Kansainvälinen työyhteisö toi työntekoon oman mausteensa.

Miten suomalaiset sulautuvat EU:n rattaissa muiden kollegoiden joukkoon?

– Yleisesti ottaen suomalaiset ovat tuloshakuisempia kuin muut eurooppalaiset kollegat. Suomalainen haluaa tehdä työtä selkeällä tavoitteella ja prosessilla. Kun työ on valmis, se on valmis, Paul selittää.

Päätöksentekoa keskustelemalla

Suomalaisten suoraviivainen ajattelutapa poikkeaa muista.

– Euroopassa asioista käydään jatkuvaa keskustelua. Työn alkaessa edes tavoite ei välttämättä ole selkeä vaan muodostuu keskustelun kautta. Asioiden valmistelu ei aina ole yhtä hyvää kuin Suomessa. Voi mennä vuosiakin ennen kuin päädytään mihinkään tulokseen.

– Teollisuus, työntekijäjärjestöt sekä lobbaajat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään sekä EU:n lainsäädäntöön että muihin prosesseihin liittyen, Paul sanoo.

Päätöksentekoa leimaa luonnollisesti poliittisuus.

– Kunkin komissaarin intressit riippuvat siitä, mistä maasta hän tulee. Kun komissaari vaihtuu, usein myös politiikka ainakin osittain vaihtuu.

Studio55.fi/Piia Simola

Lue myös:

    Uusimmat