Älä tee näin! Tietämättömät turistit koituvat kilpikonnavauvojen tuhoksi

Kauniit hiekkarannat vetävät pesivien kilpikonnien lisäksi puoleensa myös lomailijoita. Turismi onkin kilpikonnien suurin ongelma, Helsingin merimaailma Sea Lifen intendentti Markus Dernjatin toteaa. Kilpikonnien pesimärannat jäävät hotellien ja baarien alle.

– Hotellien ja yökerhojen valot ohjaavat kuoriutuvat poikaset väärään suuntaan. Yöllä ihmiset ajelevat autoilla hiekalla, ja kilpikonnat jäävät alle, Dernjatin puhisee.

– Naaraskilpikonnat möyrivät hiekalla pimeydessä ja voivat jumiutua aurinkotuoleihin, tai esimerkiksi koirat voivat hyökätä niiden kimppuun.

Turismi lisää myös suoranaisia ympäristöongelmia, kuten merten roskaamista.

– Jätettä on merissä ihan käsittämätön määrä. Kilpikonnat syövät muovipusseja ja tukehtuvat niihin.

Älä auta kilpikonnavauvaa!

Yöllisellä rannalla hiekan alta kaivautuvat poikaset kiehtovat turisteja, mutta mielenkiinnon seuraukset eivät aina ole toivottuja. Moni ajattelee tekevänsä hyvää, kun auttaa kilpikonnavauvoja kuoriutumaan, kaivautumaan hiekasta tai kantaa hiekalla räpistelevän poikasen veteen. Dernjatin kuitenkin varoittaa, ettei näin saisi tehdä.

– Poikasen pitää päästä yksin veteen. Ei se muuten selviä meressä, jos se ei sinne asti jaksa.

– Matka veteen on tärkeä myös orientaatiolle. Se auttaa niitä löytämään saman rannan, kun ne palaavat munimaan 20–30 vuotta myöhemmin ja on kuulemma tärkeää myös niiden lihaksille.

Pesiin ei saisi koskea, sillä kilpikonnaemolla on hyvä syy peittää munat hiekalla. Dernjatin huomauttaa, että päiväsaikaan poikaset kuolevat kuumalle hiekalle. Jo pelkkä turistin oma utelias tepastelu rannalla voi koitua konnan kohtaloksi.

– Turistin jalanjäljet painuvat hiekkaan. Jos jälki on tarpeeksi syvä, kilpikonnan matka loppuu siihen.

Kannattaako kilpikonnasafari?

Vastuullinen matkailija luonnollisesti kaihtaa kilpikonnista valmistettuja tuotteita, mutta Dernjatin ei myöskään suosittele osallistumaan kilpikonnasafareille – ainakaan selvittämättä tarkkaan etukäteen, kuinka vastuullisesti järjestäjä toimii.

– Kilpikonnia mennään katsomaan liian lähelle, ne eivät saa syödä rauhassa ja niiden yli ajetaan veneillä, hän harmittelee.

– Vastuulliseen matkanjärjestäjään pitäisi voida luottaa. Iso osa järjestäjistä ei toimi kovin eettisesti.

Dernjatin kuitenkin antaa armoa tavalliselle matkalaiselle, ja peräänkuuluttaa matkanjärjestäjien ja ennen kaikkea paikallisten vastuuta sekä voimaannuttamista.

– Paikalliset ovat köyhiä, joten elannosta on kova kilpailu, ja se ajaa viemään turistit aina vain lähemmäksi. Paikalliset pitää ottaa mukaan työhön, ei vain kieltää heitä ansaitsemasta elantoaan.

Studio55.fi/Milja Atu

Haaveissa erilainen rantaloma? Lähde suojelemaan kilpikonnia!

Kuvat: Markus Dernjatin/Sea Life ja Colourbox.com