Uskomaton rakkaustarina: Tiesin jo 7-vuotiaana, että Risto on se oikea

Tuula Oksanen tiesi seitsemänvuotiaasta asti menevänsä vielä naimisiin Riston kanssa.

Tuula ja Risto Oksanen ihastuivat jo alle kymmenvuotiaina.

– Olimme muuttaneet juuri Saarijärvelle, kun aloitin koulun. Tutustuin koulussa Eijaan, jonka kanssa olimme kuin paita ja peppu. Eijalla oli kaksi vuotta vanhempi isoveli Risto, ja kun tapasin hänet ensimmäisen kerran, ihastun heti palavasti, Tuula muistelee.

Eijan kanssa Tuula haali itselleen rakkauskirjeet, joita eräs toinen tyttö lähetteli Ristolle.

– Kumitimme pois tytön nimen ja kirjasimme alle minun nimeni, Tuula kertoo.

Pienellä kylällä lapset pyörivät yhdessä ja tutustuivat toisiinsa, vaikka eivät samalla luokalla olleetkaan.

– Pelasimme jalkapalloa ja lentopalloa ja kävimme kesäisin lanttuvarkaissa. Se oli kivaa yhdessäoloa muiden lasten kanssa.

Ihastus säilyi läpi vuosien, kunnes 12-vuotiaana Tuula sai ensisuudelmansa ihastukseltaan. Vaikka tuolloin seurustelusta ei vielä puhuttu, ihastus jäi edelleen kytemään.

Kihlat toisen kanssa

17-vuotiaana Tuula meni kihloihin toisen pojan kanssa. Risto oli tuolloin armeijassa, ja Tuulasta kihlautuminen tuntui jännittävältä idealta, vaikka ilmassa ei tosirakkautta ollutkaan.

– Ei siinä mitään järkeä ollut, se oli enemmän sellaista huomionhakua. Pelkäsin vähän, ettei Risto huomaisi minua. Sanoin kihlatullenikin, että kunhan Risto tulisi minut intistä päästyään hakemaan, lähtisin hänen matkaansa.

Niin kävi. Kun Risto pääsi armeijasta, kurvasi hän eräänä päivänä Tuulan työpaikan eteen hakemaan tätä töistä. Tuula purki kihlauksensa välittömästi ja alkoi seurustella Riston kanssa. Pari päätti ottaa suhteensa vakavasti ja muuttaa samaan paikkaan opiskelemaan.

– Haimme useaan kaupunkiin opiskelemaan, ja pääsimme molemmat Jyväskylään. Muutimme saman katon alle.

Uupumus ja onnettomuus pysäyttivät elämän

Tuulan ja Riston häitä vietettiin vuonna 1976, ja seuraavina vuosina syntyi kolme vanhinta lasta.

Rikupekka, Niina ja Velimatti syntyivät vuosina 1977, 1979 ja 1981. Minä olin äitiyslomalla, ja Risto oli pankissa töissä.

Kotiäitivuosien jälkeen Tuulakin palasi työelämään.

Perheen kuopus Ari-Jussi syntyi 1990.

Kun perhe 90-luvun alussa muutti takaisin Saarijärvelle Riston saatua paikkakunnalta töitä, Tuula jatkoi Jyväskylässä työssäkäyntiä. Muutaman vuoden Tuula jaksoikin hyvin, mutta lopulta pitkät työmatkat ja työhön liittyvät reissut alkoivat ottaa voimille. Kun perhe vuonna 1997 sai tietää, että Risto joutuisi irtisanotuksi, Tuulan jaksaminen alkoi olla lopussa.

Huoli talousasioista painoi päälle, ja pedanttina luonteena Tuula halusi hoitaa työnsä aina viimeisen päälle tarkasti.

Irtisanomisen kynnyksellä perheen kuopus Ari-Jussi joutui pahaan onnettomuuteen. Vasta koulutaipaleensa aloittanut poika jäi pyörällään rekan alle. Pojan jalka vammautui pahasti, ja hänet leikattiin useaan kertaan. Tuula ymmärsi, ettei voisi enää jatkaa työssään. Pian Ari-Jussin kotiuduttua hän irtisanoutui työstään.

Risto hoiti kotona Ari-Jussia vuoden ajan.

– Elämä pysähtyi silloin kokonaan, mutta varmasti iloinen perusluonteeni auttoi selviämään siitäkin.

Pikkuhiljaa Tuula alkoi kypsytellä ajatusta omasta pitopalveluyrityksestä.

– Tajusin, ettei minusta olisi rivityöntekijäksi, minulla oli sen verran esimiestaustaa.

Tuula hakeutui yrittäjäkurssille. Kurssilla jokaisen osanottajan piti perustaa yritys leikillään. Tuula alkoi kehitellä visiota Pirttihirmun Piirakasta. Pian hän huomasi olevansa ensimmäinen kurssilaisista, joka todella oli perustanut yrityksen. Myös Risto tuli mukaan yritykseen.

Sittemmin yritys on laajentunut myös tilausravintolaksi.

– Meillä oli tässä iso tila, ja kun lapset muuttivat pois kotoa, ajattelimme perustaa tilausravintolan.

Työt ja parisuhde pidettävä erillään

Yhdessä työskentely asetti parille haasteita varsinkin alussa, mutta parisuhteeseen työasiat eivät koskaan ole vaikuttaneet.

– Olemme pitäneet työn ja parisuhteemme erillisinä asioina. Yhteinen yritys toimii hyvin, koska tasapainotamme toisiamme. Risto on rauhallinen ja hyvä asiakaspalvelussa, minä taas häärään mielelläni keittiössä. Joskus minulla tosin on ollut vaikeuksia ymmärtää, etteivät miehet voi tehdä montaa asiaa samaan aikaan, kuten itse voin, Tuula nauraa.

Pitkän parisuhteen salaisuuden hän uskoo löytyvän luottamuksesta ja puheyhteydestä.

– Perheessä ei saa olla tabuja. Keskustelemme aina kaikesta, ja meillä on pohjimmiltaan samat perusarvot. Olemme saaneet myös olla terveitä, eikä kuvioissa ole koskaan ollut mitään alkoholiongelmia tai muutakaan sellaista. Se on myös tärkeää, että meillä on edelleen hauskaa yhdessä. Molemmilla on aikaa omille jutuille, ja meillä on laaja ystäväpiiri, mutta pidän myös niistä hetkistä, kun istumme kahdestaan takkatulen ääressä punaviinilasit kädessä.

Nuorena syttyneet rakkaussuhteet näyttävät periytyneet myös eteenpäin.

– Tyttäremme Niina on ollut samassa parisuhteessa 14-vuotiaasta asti. Samaten nuorin poikamme Ari-Jussi on seurustellut 14-vuotiaasta saman tytön kanssa. Luottamus on varmaan yksi tärkeimmistä asioista, mikä saa parisuhteen kestämään, Tuula pohtii.

Studio55.fi/Tuuli Lindgren


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat