Tiesitkö? Olet hengittänyt ja nukkunut koko ikäsi väärin – Näin ne pitäisi tehdä

Hengittämisen pitäisi lähteä palleasta, ei rintakehästä. Kuvituskuva. Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Voiko niin luonnolliset asiat kuin hengittämisen ja nukkumisen tehdä väärin? Cracked.com kertoo verkkosivuillaan, että voi. Lue, miten sinun pitäisi muuttaa tapojasi.

    Pinnallinen hengitys väsyttää?

    Ota syvä henkäys.

    Jos olet kuten useimmat ihmiset, olkapääsi hieman nousivat ja rintakehäsi laajeni ulospäin. Suurin osa ihmisistä hengittää tällä tavalla "rinnasta" näkemättä siinä mitään väärää – rintakehässähän keuhkot sijaitsevat.

    Mutta kun ihminen hengittää rinnasta, hän käyttää hyväksi vain keuhkojen ylintä osaa. Useimmat happea kuljettavat verisuonet taas sijaitsevat keuhkojen alaosassa. Kun paljon keuhkojen voimasta menee hukkaan, sisään tulee vähemmän happea ja ihminen hengittää nopeammin kuin luonto tarkoitti.

    Hapen ja hiilidioksidin tasapainoa veressä häiritsevä rintahengitys voi johtaa esimerkiksi päänsärkyyn, väsymykseen, ahdistuneisuuteen ja jopa paniikkikohtauksiin.

    Näin se pitäisi tehdä:

    Ihmisen tyyli hengittää huonontuu vanhetessa. Ota siis oppia vauvoilta. Vauvat käyttävät syvempää hengittämisen tapaa, jota kutsutaan vatsahengitykseksi. Se vahvistaa ja ottaa kaiken hyödyn irti keuhkojen alapuolella sijaitsevasta lihaksesta: palleasta.

    Kun vedät henkeä sisään, yritä "paisuttaa" vatsaasi. Pidä samaan aikaan rintakehä suhteellisen liikkumattomana. Kun hengität ulos, supista vatsalihaksia.

    Tuloksena jokaisella henkäyksellä tulee sisään enemmän happea. Aivojen ei siis tarvitse viedä sitä lihaksilta eikä ihminen väsy yhtä helposti kuin ennen.

    Sydänpotilaille tehty tutkimus osoitti, että tämän tyyppinen hengittäminen johtaa parempiin liikuntasuorituksiin ja vähempään hengästymiseen. Se on myös yhdistetty matalampaan verenpaineeseen. Monet urheiluvalmentajatkin suosittelevat hengitysharjoituksia oikotienä hyviin tuloksiin.

    Harjoittelemalla vartalon voi opettaa hengittämään oikealla tavalla. Ajan myötä vatsahengitys toimii jopa nukkuessa.

    Heräily saa pakan sekaisin?

    Nukkumisen luulisi tulevan luonnostaan. Moni ihminen kuitenkin heräilee keskellä yötä peläten jo etukäteen seuraavaa aamua ja sättien itseään unettomuudesta. Lääkäriltä saa todennäköisesti unihäiriö-diagnoosin sekä pillereitä, jotka loppujen lopuksi ehkä vain pahentavat oloa. Mikä meni pieleen?

    Ei itse asiassa mikään: teet jo kaiken oikein. Vain reaktiosi on väärä.

    Näin se pitäisi tehdä:

    Malli kahdeksan tuntia kestävästä keskeyttämättömästä unesta on suhteellisen tuore. Ennen hehkulampun keksimistä ihmiset, jotka asuivat alueilla, jossa on vuorokaudessa yli kahdeksan tuntia pimeyttä, nukkuivat yleensä osissa. He uinuivat ensin kolmesta viiteen tuntia, olivat tunnin hereillä ja palasivat taas 3–5 tunniksi unien maailmaan. Hereilläoloaika käytettiin esimerkiksi hiljaiseen pohdiskeluun ja seksiin – oikeastaan kaikkeen muuhun kuin seinän tuijottamiseen unettomuutta peläten.

    Keinotekoinen valo on siirtänyt nukkumaanmenoaikaa aina vain myöhemmäksi. Aikaisemmin osiin jaettu uni on tiivistetty kahdeksan tunnin pötköön. Silti aivomme ovat edelleen luonnostaan virittyneet keinovalottomaan ympäristöön.

    Eräässä kuukauden kestäneessä tutkimuksessa terveet koehenkilöt saivat nukkua 14 tunnin unet keinotekoisessa "yössä". Heidän unirytminsä muuttui pian jaksottaiseksi: kahden 3–5 tuntia kestäneen unijakson välillä oltiin rauhallisesti hereillä tunti tai kaksi.

    Joillain ihmisillä on taipumus kääntyä keinotekoisesta valosta huolimatta luonnolliseen unisykliin, varsinkin pimeinä talvikuukausina. Sen ei tarvitse olla katastrofi. Asiantuntijoiden mukaan heräämisen negatiivisia vaikutuksia ei juuri ole nähtävissä seuraavana päivänä, jos ihminen vain pysyy rauhallisena ja antaa itsensä nukahtaa luonnollisesti uudestaan vatvomatta tilannetta.

    Lähde: Cracked.com

    Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •