Syötkö aspiriinia veritulppien varalle? Ei kannata

Studio55.fissä vieraillut neurologian professori Risto O. Roine kehottaa luopumaan aspiriinin nappailusta varmuuden vuoksi.

Studio55.fissä paneuduttiin pulssin tunnustelun jaloon taitoon: säännöllinen pulssin tunnustelu voi johtaa sydämen yleisen rytmihäiriön, eteisvärinän jäljille. Eteivärinä taas voi johtaa veritulppaan, joka puolestaan voi aiheuttaa jopa tappavan aivoinfarktin.

Lähetyksessä vieraillut neurologian professori Risto O. Roine varoittaa, että eteisvärinä tulee ottaa vakavasti. Eteisvärinän ohella aivoinfarktille altistavia tekijöitä ovat muun muassa verenpaine, diabetes, ylipaino ja uniapnea. Riskiryhmät tarvitsevat lääkehoitoa, ja kotikonstit eivät Roineen mukaan riitä.

– Jokainen potilas, jolla on muita riskitekijöitä kuin pelkkä eteisvärinä, tarvitsee verenohennushoitoa. Nimenomaan verenohennushoitoa, nykyään ei enää käytetä aspiriinia tässä tarkoituksessa. Hoitosuositukset ovat muuttuneet aivan hiljattain, Roine neuvoo.

Roine tyrmää varttuneiden totutun tavan syödä aspiriinia varmuuden vuoksi veritulppien ehkäisyksi.

– Kaikkien ei tule syödä aspiriinia, silläkin on haittavaikutuksia. Aspiriinin käyttö on tarkoitettu potilaille, joilla on korkea valtimotapahtumien riski, ja se on lääkärin kanssa suositeltava asia. Omatoiminen aspiriinin käyttö ei ole suositeltavaa, Roine painottaa.

Klikkaa kuvaa ja katso lähetyksestä, miten voit opetella havaitsemaan eteisvärinän.

Lue myös:

    Uusimmat