Saksalaissotilaan poika hurahti sukututkimukseen: Alan ymmärtää, miksi olen tällainen

Lauri kiinnostui sukututkimuksesta eläkepäiviensä myötä. Saksalaissotilaan poika on ajautunut etsintöjensä myötä huikealle aikamatkalle aina 1700-luvun taitteeseen asti.

Lauri oli pienestä pitäen tietoinen taustastaan; saksalaisesta sotilasisästä, joka poistui Suomesta syksyllä 1944 ennen poikansa syntymää.

Isä ja poika kohtasivat Saksassa, kun Lauri oli 12-vuotias. Vaikka yhteydet katkesivat yhteisen kesän jälkeen, kiinnostus sukuun virisi aikuisiällä uudestaan.

Kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt mies päätti ryhtyä penkomaan sukuhistoriaansa toden teolla. Onnistuneiden selvitysten myötä Laurin tahti on kiihtynyt entisestään.

− Myönnän, että olen hurahtanut täysin. Alan ymmärtää, miksi olen tällainen, Lauri sanoo.

Vaikea alku

Lauri on oppinut kahden vuoden aikana, että sukututkimus vaatii ennen kaikkea sitkeyttä. Miehen saksanpuoleisen suvun selvittäminen oli tyssätä alkuunsa byrokratian hampaisiin.

Paikalliset viranomaiset totesivat, ettei tietoja heru, koska suomalaismies ei pysty todistamaan olevansa saksalaista sukua.

− Olen nähnyt isän ja jopa hänen vanhempansa, ja minulla oli vanhoja valokuvia, mutta ei mitään tietoa, keitä he olivat.

Sitkeän selvitystyön myötä Lauri sai kuitenkin lopulta vakuutettua viranomaiset sukulaisuussuhteestaan. Yhtäkkiä tietoa alkoi tippua.

Selvitystyö vaatii sitkeyttä

Sukututkimuksen myötä Lauri on palannut ajassa taaksepäin aina 1700-luvun taitteeseen asti. Näin pitkälle mentäessä monet arkistot ovat ehtineet jo tuhoutua. Selvittely on toisinaan varsinaista salapoliisityötä.

− Saksassa olen liimaillut postimerkin kokoisia paloja toisiinsa. Kaikki tiedonmuruset kannattaa yrittää saada, mutta yhtä lailla voi tulla takapakkia, Lauri kuvaa.

Suomessa on tiettävästi muitakin saksalaissotilaiden lapsia, joita omat juuret ovat alkaneet iän myötä kiinnostaa. Lauri neuvoo, että nyt jos koskaan on aika toimia. Tietoa on saatavilla, mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi selvitystyö käy.

Lauri on saanut omaan tutkimukseensa apua niin internetistä, poliisilta, Pelastusarmeijalta kuin Saksalaisten sotilaiden lapset ry:n puheenjohtaja Pertti Hartikaiselta. Tietoa sekä Suomen että Saksan suvuista tippuu yhä tasaiseen tahtiin.

− Olen tehnyt upeita löytöjä viime aikoina. Kun näet jonkun paikan fyysisesti, että tämmöinen se on, se avaa aivan uusia ajatusmalleja, Lauri kannustaa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Lue myös:

    Uusimmat