Pitäisikö tapaamisoikeuskiistoissa huomioida isovanhemmatkin?

Lehtikuva/Markku Ulander
Lehtikuva/Markku Ulander MTV3/Lehtikuva, 2010

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Juristi Erkki Havansi on itse onnellinen isoisä, jolla on hyvät ja lämpimät suhteet kolmeen omaan ja kuuteen "puolikkaaseen" lapsenlapseensa. Ikäväkseen hän on joutunut huomaamaan, että kaikilla isovanhemmilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Havansi ehdottaakin, että isovanhempien oikeus tavata lapsenlapsiaan turvattaisiin lainsäädännöllisin keinoin.

    – Olen seurannut sivusta muutamia surullisia tapauksia, joissa riitaisan avioeron jälkeen lapsen huoltaja estää tätä tapaamasta ex-puolisonsa vanhempia. Eräällekin kolmivuotiaalle, joka siihen asti oli viettänyt paljon aikaa isovanhempiensa kanssa, oli vain ilmoitettu, että tämä ei enää pääse mummolaan, mikä teki sekä lapsen että isovanhemmat hyvin surullisiksi, Erkki Havansi kertoo.

    Hänen kokemuksensa mukaan esimerkki on valitettavan yleinen: Jos lapsen vanhemmat eroavat katkerasti riidelleen, välit viilenevät helposti ex-puolison sukulaisten kanssa, jolloin vaarana on, että lapsen ja isovanhempien välinen suhde katkeaa riippumatta heidän omasta tahdostaan.

    Voisiko isovanhempien ja lastenlasten suhteen turvata lainsäädännöllä?

    – Vaikka puhunkin koko ajan isovanhempien oikeudesta tavata lapsenlapsiaan, ajattelen tässä ennen kaikkea lapsen etua, Havansi huomauttaa.

    Toisin sanoen puhutaan lapsen oikeudesta tavata isovanhempiaan. Tämä oikeus voitaisiin Havansin mukaan turvata lainsäädännöllä.

    – Miksei lainsäädäntöä voitaisi laajentaa niin, että etävanhemman lisäksi myös "etäisovanhemmat" voisivat hakea lapsen tapaamisoikeutta oikeudellisin keinoin, mikäli tapaamisista ei pystytä sopimaan sovussa? Havansi kysyy.

    – Tietenkin lapsen edun on aina oltava ratkaiseva arviointiperuste, ei isovanhempien mielihyvän tai mielipahan, hän lisää.

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •