"Pihani revittiin maan tasalle"

Olen asunut rivitaloasunnossa vuodesta 1984. Taloyhtiön oma pihamaa on rajattu vain 2,6 metriin ulkoseinästä.

Olin saanut kaupungin puutarhaosaston virkamiehiltä suullisesti luvan, vuosien mittaan useitakin, käyttää kaupungin puoleista maa-aluetta pihamaanani. Kunnostin tämän parin aarin kokoisen pihamaan nurmikoksi ja laitoin sen kolmelle sivulle kukkapenkin sekä marjapensaita. Alueelle kasvoi vielä sivustalta vadelmapuskaa, jonka marjoista sain nauttia.

Hoidin aluetta vuosien mittaan ostamalla siihen lisää turvetta, siemeniä ja kukkasipuleita. Tein kompostimultaa ja pidin nurmikosta huolen. Myös kaupungin puoleiset kävelypolut pidin roskista siisteinä.

Päsmäröivä uusi asukas

Sitten 28 huoneiston rivitaloyhtiössämme vaihtui osakas. Tämä henkilö halusi tuppautua hallitukseen. Hän pääsi helposti määräilijäksi, kun sai tuen toisesta, heikosta ja kokemattomasta naisosakkaasta.

Kun silloinen isännöitsijä jäi pois yhtiöstä, oli tilalle valittava uusi. Heitä tulikin sitten kaksi: toinen on kirjanpitäjä, toinen tekninen avustaja. Pian alkoivat suunnittelut lentää rakenteiden ja pihamaiden remontoimiseksi tässä vain 23 vuotta vanhassa, siistissä rivitaloyhtiössä.

Pidettiin yhtiökokouksia, joissa valehdeltiin ja manipuloitiin muita vanhoja osakkaita. Minun oli vaikea saada kunnon puheenvuoroa, koska sihteeriksi tuli aina yhtiön kirjanpitäjä, joka hallitsi kokouksia ehdotuksillaan ja esti röyhkeästi osakkaan puheenvuoron. Remontoinneista nousseet riitaisuudet tulivat maksamaan taloyhtiölle niin paljon, että lisävelkaakin oli nostettava.

Pihamaa maan tasalle

Uusi osakas iski kateellisen silmänsä hienoon pihamaahani, joka oli suullisin sopimuksin laajentunut, ja pari maksukuittiakin oli näyttönä oikeutuksesta käyttää kaupungin aluetta. Osakas kuitenkin osasi keinot kateutensa kohteen arvon muuttamiseksi.

Ensin hän tuli ostamaan asuntoani. Kun sanoin, etten myy, niin jopas alkoivat hänen haukkumisensa muiden osakkaiden kanssa kaikin tavoin minua vastaan.

Kun kaivinkone oli tontilla tässä remontoitavassa taloyhtiössä, niin uusi isännöitsijä, tekninen avustaja, meni ja vaati erottamisen uhalla halutonta kaivinkoneen kuljettajaa repimään kaikki pensaat, nurmikon ja ison kukkapenkin pois pihamaaltani kaupungin puoleiselta alueelta. Jälki oli rumaa ja se jätettiin tasoittamatta. Naapureihin sopivasti näköesteenä olleet pensaat kuljetettiin kaatopaikalle.

Isännöitsijä oli saanut tarkoitukseensa tutulta kaupungin rakennustarkastajalta leimatun kehotuspaperin. Siinä määrättiin poistamaan alueelta kaikki ylimääräinen: tamppausteline, puistonpenkki ja puupino. Pensaista ja kukkapenkistä ei paperissa ollut mitään mainintaa. Isännöitsijän kaveri, kaupungin rakennusosaston virkamies, oli laittanut kuitenkin paperiin alueesta lauseen: "saattaa ympäristöä vastaavaan luonnontilaan".

Kaiken päälle minulle lähetettiin yli 500 euron lasku maksettavaksi. Riitautin laskun, ja tavallaan voitin sen puolen jutussa, mutta pihamaani on kurjassa kunnossa edelleen. Siirtelemällä juttua aina edelleen vastapuoli sai kustannukset kohoamaan jopa yli 16 000 euroon niin, että oli vihdoin tyydyttävä sopuratkaisuun, enkä voinut loppuvetona esittää korvausvaatimuksia.

Kateus kukkii

Pyysin rikostutkintaa, mutta sitä en saanut. Tuomarin mielestä tuo lause "saattaa ympäristöä vastaavaan luonnontilaan" on tulkinnanvarainen niin, että se ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä, kun lausunnon oli antanut kaupungin virkamies.

Viikkoa ennen alueen raiskausta kaupungin LVA-alan virkamies oli nimenomaan kieltänyt kyseistä isännöitsijää tunkeutumasta kaupungin puoleiseen alueeseen. Tästä ei tutkintatuomari piitannut eikä ottanut huomioon myöskään aikaisempien puisto-osaston virkamiesten suullisesti antamia käyttölupia.

Kateellisuudesta johtuvista ilkiteoista ei siis Suomessa osata tehdä lakipykäliä. Ilmankos se elelee kansantautina meillä.