Pessimistillä huonompi palkka ja terveys – Näin voit harjoittaa positiivisuutta

Lääkäri Antti S. Mattila kertoo, miten positiivisuutta voi harjoittaa.

Positiivisen psykologian tutkimuksissa on havaittu, että optimistinen elämänasenne muun muassa parantaa fyysistä terveyttä ja pidentää elinikää.

Eikä siinä kaikki.

– Kun 150 000 suomalaista tutkittiin Elämä pelissä -internet-testillä tavoitteena selvittää, miten optimistit ja pessimistit eroavat, tulokset olivat dramaattisia, lääkäri Antti S. Mattila sanoo.

– Pessimistit saavat puolet vähemmän palkkaa, vaikka heillä olisi yhtä pitkä koulutus kuin optimisteilla. Pessimisteillä on muutenkin vaikeuksia työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Lisäksi heillä on kaikilla mittareilla mitattuna huonompi terveys, alkaen kolesterolista.

Kiitollisuus- ja myötätuntoharjoituksia

Mattila sanoo, että osalla pessimismi on rankkojen elämänkokemusten tulosta, osalla vanhemmilta saatua kulttuuriperintöä.

– On kuitenkin tärkeää, että siitä opettelee pois. Positiivisuutta voi harjoittaa.

– Esimerkiksi kiitollisuusharjoitus on suomalaisille sopiva. Siinä valitaan viikosta yksi päivä, jolloin kirjoitetaan ylös kolme asiaa, joista on kiitollinen omassa elämässään, Mattila kertoo.

Myötätunnon lisäämisharjoituksessa puolestaan valitaan viikosta yksi päivä, jolloin tehdään kolmesta viiteen pientä hyvää tekoa toisille ihmisille.

– Tätä jatketaan esimerkiksi kymmenen viikkoa. Se auttaa oman navan tuijottamisen sijaan näkemään muitakin asioita.

Vanhenemalla onnellisemmaksi

Mattila huomauttaa, että arkipuheessa sekoittuu kaksi onnellisuuden käsitettä.

– Onnellisuustutkijoiden käyttämä "kapea onnellisuus" kuvastaa hymynaamaa ja kivaa fiilistä. On tyhmää tavoitella pelkästään sitä, sillä sen voi tavoittaa parhaiten huumeilla ja viinalla.

– Filosofit suosittelevat sen sijaan panostamaan eudaimoniaan – siihen, että koko elämä sujuu hyvin. Tässä tärkeitä ovat sosiaaliset suhteet ja itsensä kehittäminen vaikka työ- tai opiskeluprojekteissa. Vaikka ne saattavat tuoda elämään myös kipua ja tuskaa, ne myös tekevät elämästä tarkoituksellista ja mielekästä.

Eikä haittaa, jos on jo ohittanut opiskelu- tai työiän.

– Iän myötä onnellisuus kasvaa. Se selittyy esimerkiksi sillä, että kyky antaa anteeksi lisääntyy ja muut paineet vähenevät.

Masentuneita kaikkialla

Ovatko suomalaiset yleensä sitten onnellisia vai onnettomia?

– Onnellisuusmittauksissa tulemme yleensä toiseksi. Suomessa onnen saavuttamista auttaa se, että perusasiat ovat kunnossa. Täällä ei tarvitse hermostua sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta tai koulutuksesta, Mattila sanoo.

– Kaikissa maissa on kuitenkin tietty prosentti masentuneita ihmisiä. Sitä ei ole saatu poistettua mistään.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat