Kotipuutarhoista karanneet vieraslajit ovat uhka kotimaisille niittykasveille

Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri tietää, että suomalaisten kotipihoilla kasvavia vieraslajeja on useita. Jättipalsamin lisäksi jättiputki, jättitatar ja kanadanpiisku lähtevät helposti leviämään, mikäli niitä ei pidetä silmällä. Myös kurtturuusu valloittaa kasvupaikkansa lähimaastoa. Sitä viljellään kyllä mutta kotipuutarhoissa, mutta suurin osa karkulaisista on peräisin tienvarsien massaistutuksista.

– Vieraslajit voivat levitä luontoon esimerkiksi niin, että puutarhajätteet kipataan läheisen puron varteen, metsän reunaan tai "ei kenenkään maille". Kasvit voivat levitä jopa juurten palasista. Puutarhajätteiden vieminen luontoon on kiellettyä, mutta Suomessa se on aivan kuin maan tapa, Ryttäri sanoo.

Kanadanpiisku taas leviää helposti varsinkin näin syksyisin, kun sen siemenet lähtevät lentoon tuulen mukana. Kun ilmasto lämpenee ja kasvukausi pitenee, se pystyy entistä paremmin kasvattamaan siemenensä.

– Nyt olisi loistava hetki katkoa kanadanpiiskun kukkavarret ja laittaa ne maljakkoon. Silloin siemenet eivät pääse kehittymään, eikä kasvi leviämään.

Keltamajavankaalin suhteen kasvupaikan valinnalla on olennainen merkitys, sillä se leviää vesistöjä pitkin. Puutarhassa kannattaa katsoa, ettei kosteikossa ole laskupuroa, mistä siemenet pääsisivät karkaamaan.

Vältä vieraslajeja kasvivalinnoissa

Vaikka helposti karkailevat vieraslajit ovat hyvin tutkijoiden ja myös kansan tiedossa, ketään ei silti voi kieltää kasvattamasta puutarhassaan esimerkiksi jättipalsamia. Luonnonsuojelulaki ei kiellä jättipalsamin kasvattamista, vaikka se olisikin uhka kotimaisille kasveille.

– Toivomme kuitenkin, että esimerkiksi jättipalsamin kasvattamista vähennettäisiin, sillä sitä on vaikea pitää pihassa. Kasvivalinnoissa kannattaisi välttää lajeja, joista on todettu, että ne leviävät luonnossa. Valikoima on niin suuri, että löytyy runsaasti muitakin vaihtoehtoja.

Luonnonsuojelulain mukaan puutarhassa saa siis kasvattaa mitä vaan, mutta vieraslajeja ei saa tahallaan levittää luontoon.

– Jotkut ovat keränneet lupiinin siemeniä ja levittäneet niitä paikkoihin, joihin haluaisivat lupiinin kasvavan. Ja eräs henkilö kokeili keltamajavankaalin viljelyä puronvarsilehdossa, kun se ei kasvanut omalla pihalla. Kyseessä sattui olemaan vieläpä luonnonsuojelualue, Ryttäri toteaa.

Puutarhajätteet kuuluvat kompostiin

Mutta mitä puutarhajätteelle sitten pitäisi tehdä? Ryttäri on itsekin huomannut, että kysymys on kiperä. Pienten taloyhtiöiden pihoilla kompostointimahdollisuutta ei usein ole, eikä kaikkia puutarhajätteitä voi kipata biojäteastiaankaan.

– Taloyhtiöissä tulisi miettiä, miten puutarhajätteiden käsittely mahdollistettaisiin. Itse vien biojäteastiaan sen mitä pystyn, kun olen silpunnut puutarhajätettä saksilla. Biojäteastia tulee kuitenkin nopeasti täyteen, Ryttäri harmittelee.

Vieraslajit eivät rikastuta Suomen luontoa

Leikatun nurmikon ja haravoitujen lehtien vieminen metsänreunalle ei ole vaarallista, mutta taloyhtiön komposti olisi silti parempi vaihtoehto. Kaikki eivät kuitenkaan edes halua osallistua vieraslajien hävittämiseen Suomen luonnosta

– On olemassa ihmisiä, joiden mielestä vieraslajit rikastuttavat meidän luontoamme. Se on kuitenkin väärä tapa ajatella, sillä todellisuudessa vieraslajit ovat voimakkaita kilpailijoita, joiden laajan ja tiheän kasvuston alla alkuperäiset kasvimme eivät kasva.

Ryttäri toivoo, että vieraslajien leviämiseen suhtauduttaisiin vakavasti

– Puutarhakasvit koskettavat jokaista meistä, ja vaikka ei olisi omaa puutarhaa, on mahdollisuus puuttua. Esimerkiksi taloyhtiön pihaa voi pitää silmällä.

Etenkin sellaisia puutarhureita, jotka viljelevät netistä tilattuja kasveja, pyydetään osallistumaan tarkkailupuuhiin. Jos huomaat, että netistä tilaamasi laji alkaa levitä hillittömästi, siitä voi ilmoittaa Suomen Ympäristökeskukseen. Uusia potentiaalisia niitynvaltaajia tulee varmaankin tulevaisuudessa lisää.