Jaakko Ryhänen arvioi suomalaista klassista musiikkia: "Ongelma on kouluissa"

Oopperalaulaja ja laulun opettaja Jaakko Ryhänen toivoo, että lapset saisivat laulaa kouluissa enemmän ja kovempaa. Jotta Suomesta nousisi klassisen laulun menestyjiä ulkomaille asti, ääntä on harjoitettava huippu-urheilijan tavoin.

– Kaikkeen tekemiseen tarvitaan ensin lahjoja, mutta loput 90 prosenttia on työtä. Menestys vaatii hyvän opettajan sekä fiksun ja ahkeran oppilaan, Jaakko Ryhänen sanoo.

Ryhänen on paitsi menestynyt oopperalaulaja, menestyneiden oopperalaulajien opettaja. Hän on tehnyt laulunopettajan töitä säännöllisesti yli 20 vuotta niin Suomessa kuin ulkomailla. Koulutukseltaan muusikko on kansakoulunopettaja.

– Vaikka aikuiskoulutus on tietenkin erilaista, opetustyö on ollut minulle hyvin mieluisaa. Työn jälki ja oppilaiden kehitys näkyy.

– Vuoden alussa pidetyn Lappeenrannan laulukilpailun finalisteista kolme oli omia oppilaitani. Viron musiikkiakatemiassa Tallinnassa opettamistani solisteista kuusi työskentelee tällä hetkellä Estonia-teatterissa eli Viron kansallisoopperassa, Ryhänen sanoo.

"Lapset eivät enää laula kouluissa"

Tulevien klassisen laulun tähtien kehittymiseen ei Ryhäsen mielestä anneta Suomessa tarpeeksi mahdollisuuksia.

– Ongelmaksi on muodostunut viime aikoina se, että lapset eivät enää laula koulussa. Kun itse menin kansakouluun vuonna 1953, lauloimme kaikki – ja kovaa. Vaikka nuotit eivät olisi osuneet kohdilleen, kuuluvasta äänestä sai hyvän numeron. Sillä tavalla äänielimistö kehittyi.

Ryhänen vertaa lauluäänen harjoittamista urheiluun.

– Jos ihmisestä on tullakseen hiihtäjä, se alkaa jo aivan lapsena. Samoin laulajan on vahvistettava tiettyjä kehon osia pienestä pitäen.

– Monissa klassisen laulun kilpailuissa näkee, että parhaimmat ja kovimmat äänet tulevat Pohjois-Suomesta. Siellä asuu paljon lestadiolaisia, joiden kotona koko perhe veisaa yhdessä täysin palkein. Useat Sibelius-Akatemiaan pyrkivät nuoret laulajat tulevat nimenomaan Oulun seudulta.

Suomalaiset huippulaulajat Keski-Eurooppaan

Onko Suomessa tilaa klassisille laulajille?

– Valitettavasti meillä on vain yksi oopperatalo, joka tarjoaa leivän. Klassinen laulaja ei voi elää ilman teatterikiinnitystä, Ryhänen sanoo.

Monet alan suomalaiset huiput tekevätkin töitä Keski-Euroopassa.

– Siellä on 70–80 oopperataloa. Vaikka itsellänikin oli niin sanottu hautakivisopimus Suomen Kansallisoopperaan koko urani ajan, vierailin monilla näyttämöillä ympäri maailmaa, erityisesti Saksassa. Yhteen aikaan saksalaisissa oopperataloissa saattoi työskennellä samanaikaisesti jopa 25 suomalaista laulajaa.

– Vaikka on suuri onni saada tehdä työtä kotimaassa, tässä ammatissa se ei aina ole mahdollista.

"Haistoin, että tuosta voi tulla jotain"

Ryhäsen mielestä Suomessa on tällä hetkellä muutamia todella hyviä klassisia laulajia.

– Lappeenrannan laulukilpailun vastikään voittanut Aarne Pelkonen kiinnitti huomioni jo aikaisemmin konsertissa Tampereella. Panin merkille, että onpa hyvä ja terve ääni! Kaiken lisäksi hän osaa käyttää sitä ja sanoa sillä jotain.

– Naistensarjan voittaneeseen Eeva Hartemaahan tutustuin jo hänen pyrkiessään Eestin musiikkiakatemiaan, jossa itse työskentelin lauluosaston johtajana. Vaikka en opettanut häntä itse, voin sanoa tehneeni oikein valitessani hänet sisään. Haistoin, että tuosta voi tulla jotain.

Ääni instrumentti ja välikappale

Jos suuret näyttämöt eivät aukene itselle, klassinen laulaja voi kokeilla opettamista.

– Kaikista hyvistä laulajista ei tosin tule hyviä laulun opettajia. Ja toisaalta henkilö, joka ei itse ole kovin loistava laulaja, voi olla loistava pedagogi. Onhan Suomessa myös paljon loistavia urheiluvalmentajia, jotka eivät ole itse tehneet huippu-urheilijan uraa, Ryhänen sanoo.

Klassiselta laulajalta Ryhänen vaatii hyvää äänimateriaalia, musikaalisuutta, halua tulla laulajaksi sekä hippusellista älykkyyttä.

– Ihmisen ääni on instrumentti siinä, missä piano tai viulukin: välikappale, jolla viestitetään eteenpäin musiikkia ja tekstiä.

Studio55.fi/Piia Simola

Lue myös:

    Uusimmat