Asiantuntija: Musiikista apua aivoinfarktipotilaille ja muistisairaille

Vaikka musiikki mielletään usein tärkeäksi etenkin murrosiän kuohunnassa, Teppo Särkämön mukaan sen vaikutus säilyy koko elämän ajan.

– Kyselytutkimuksissa on havaittu, että valtaosa, noin kaksi kolmasosaa vanhuksista kokee musiikin elämässään tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Tietenkin musiikissa tärkeäksi vanhuusiällä nousee nimenomaan se nuoruusiän musiikki, Särkämö sanoi lähetyksessä.

Särkämö on ollut mukana toteuttamassa tutkimusta, jossa tutkittiin musiikin vaikutusta aivoinfarktipotilaiden toipumiseen.

– Musiikkia kuunnelleiden potilaiden ryhmässä etenkin kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden toipuminen oli parempaa kuin muissa ryhmissä. He myös kokivat vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta toipumisen myötä.

Musiikin on todettu auttavan myös muistisairaita. Särkämön mukaan musiikki saattaa säilyä ihmisen muistissa, vaikka sairaus olisi edennyt jo pitkälle.

– Ihan vaikea-asteisessakin Alzheimerin taudissa, jossa henkilö ei välttämättä enää kommunikoi ympäristön kanssa, kyky reagoida musiikkiin, saada tunnekokemus siitä, jopa laulaa spontaanisti vanhojen laulujen sanoja (voi säilyä), sanoo Särkämö.

Särkämö oli mukana tutkimuksessa, jossa havaittiin, että musiikkivalmennukseen osallistuneet muistisairaat säilyttivät paremman kognitiivisen toimintakyvyn, ja suoriutuivat paremmin tehtävissä, missä tarvittiin tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta. Potilaiden mieliala parantui myös musiikkivalmennuksen myötä.

Kuinka paljon musiikkia pitäisi kuunnella, jotta se parantaisi aivojen toimintaa? Miksi lapsuudenajan musiikkiharrastuksesta voi hyötyä aikuisena? Katso Särkämön haastattelu kokonaan!