Mainos

Viisilapsinen perhe menetti omaisuutensa jouluviikolla – Jäi vain vaatteet päälle!

Kymmenisen vuotta sitten jouluviikolla Hannele Rämön perheen koko irtaimisto vietiin kaatopaikalle. Vanhemmat nukkuivat viiden pikkulapsensa kanssa lattialla toppavaatteiden päällä ja laskivat pakasteranskalaisia yksitellen lautasille. Joulun pelastavat enkelit eivät tulleet taivaasta.

Kaikki alkoi hometalosta.

– Lapsilla oli 40 astetta kuumetta, iho rikki ja kauheita muutoksia laboratoriokokeissa, Hannele Rämö kertoo.

Elettiin marraskuun loppua vuonna 1994, ja Hannele ja hänen miehensä tiesivät, ettei talossa voisi asua enää hetkeäkään kauempaa. He soittivat läpi kaikki välittäjät. Kukaan ei halunnut vuokrata asuntoa viisilapsiselle perheelle. Ei edes kunta.

– Meille vastattiin kirjallisesti, että yksittäisen perheen avustaminen ylittää kunnanhallituksen toimivallan.

Sitten ilmestyi ensimmäinen ihminen, jolla oli sydän paikallaan – enkeli, kuten Hannele häntä kutsuu.

– Erään rakennusliikkeen omistaja otti oman asuntonsa pois myynnistä ja vuokrasi sen meille. Ei sitä meinannut uskoa todeksi, Hannele kertoo.

Koko omaisuus kaatopaikalle

Koska entisen kodin irtaimisto oli täysin homeessa, kaikki tavarat täytyi viedä kaatopaikalle. Jouluun oli vain viikko aikaa.

– Nukuimme kaikki yhden huoneen lattialla lasten toppavaatteiden päällä. Yhtenä yönä pieni poikani, joka oli ilmeisesti kuunnellut tarkasti iltapäiväkerhossa, sanoi: "äiti, Jeesus auttaa meitä".

Hannele ei jättänyt selviämistä uskon varaan.

– Ostin pakastimen täyteen ranskanperunoita, koska niitä sai kolme pussia kymmenellä markalla. Jokainen peruna piti laskea yksitellen lautasille, ettei yhtäkään menisi hukkaan, Hannele muistelee.

Toimeentulotuki evättiin

Vaikka toinen perheen asunnoista oli käyttökiellossa, perheen piti silti maksaa kahden asunnon kulut.

– Haimme toimeentulotukea, mutta emme saaneet. Kun sähkölaitos vielä uhkasi katkaista sähköt, menin lankoja pitkin. Ulkona oli 25 astetta pakkasta, emmekä olisi voineet pestä pyykkejä, saati paistaa niitä ranskalaisia ilman virtaa.

Kahvinjuonnin vanhemmat olivat lopettaneet. Kaikki ylimääräiset rahat menivät lastenvaatteisiin. Pienten kaksosten vaippoina jouduttiin käyttämään froteepyyheliinoja.

Lääkäri lähetti näytepakkauksia

Eräänä päivänä Hannele sai soiton lääkäriltä.

– Hän kysyi, miksi olin perunut ajan kontrolliin. Kaikilla lapsillamme oli pahoja homeoireita, mutta yksi käynti matkoineen ja lastenhoitajan kotiin palkkaamisineen maksoi 400 markkaa, Hannele kertoo.

Lapsia ei ollut varaa viedä sairaalaan lääkkeiden loppumisesta huolimatta. Kohdalle osui kuitenkin taas ihminen, jolla oli sydän paikallaan.

– Lastenlääkäri lähetti meille näytepakkauksia, Hannele muistelee toista enkeliään.

Sisko järjesti joulun

Lahjojen ostamisesta ei Rämön perheessä sinä jouluna ollut puhetta.

– Ei todellakaan: koko omaisuutemme hävitettiin jouluviikolla, ja meille jäi vain vaatteet päälle. On kauheaa, kun pienet lapset pyytävät äidiltä maitoa, eikä sitä ole, Hannelen ääni murtuu.

Aatonaattona enkeleitä kuitenkin ilmestyi lisää. Seurakunnan pappi toi perheelle 60 markkaa ja eräs avustusjärjestö 200 markkaa.

– Seurakunnan rahoilla ostimme kaksosille kunnon vaipat, järjestön lahjoituksella puolestaan tankkasimme tankin täyteen ja ajoimme siskoni luokse.

Sisko, kolmen lapsen äiti itsekin, oli järjestänyt joulun myös Hannelen pesueelle. Jokainen lapsi sai lahjan ja ruokaa mahan täydeltä.

– Sillä tunteella mentiin seuraavaan jouluun. Kyllähän jokainen vanhempi haluaa tehdä lapselleen joulun, tarkoittipa se sitten vaikka vain yhtä kynttilää, Hannele sanoo.

Apua tuotiin pyytämättä

Hannelen perheen taloushuolet helpottivat vuonna 2005, kun velkajärjestely saatiin päätökseen. Lapsillekin on jäänyt jouluista ja lapsuudesta hyvät muistot, vaikka neljä heistä sairastui homeen takia pysyvästi.

– Ilman lähipiiriä emme olisi koskaan selvinneet. Apua ei tarvinnut pyytää, vaan kun ovikello soi, ahdingostamme tietäneet naapurit olivat siellä tuomassa ruokaa ja vaatteita. Eräskin hirvenmetsästysporukan jäsen toi aina lihaa, Hannele hymyilee.

Nyt perheessä on palattu vanhoihin traditioihin: jouluna tehdään pipareita, käydään yhdessä haudoilla, syödään – ja katetaan kinkku pöytään.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.