Mainos

Varustaudu metsään oikein – muista nämä tavarat ja toimenpiteet

Oletko suuntaamassa vaellukselle erämaahan tai päiväretkelle metsään hieman lähemmäs? Luontoon suunnatessa oikeanlainen varustautuminen kannattaa.

Varusteet – mitä mukaan?

– Metsään kannattaa varustautua ennen kaikkea sen mukaan, kuinka kauan siellä aikoo aikaa viettää. Kelin mukainen, tuulen- ja vedenpitävä varustus on hyvä, opastaa Pallastunturin kansallispuiston asiakasneuvoja Mikael Heikkilä.

Repussa tai rinkassa kannettavia tärkeitä varusteita ovat terävä puukko, vesitiiviisti pakatut tulentekovälineet sekä kartta alueesta.

– Kartta on tärkeä silloinkin, vaikka olisi monta kertaa ollut alueella ja tuntisi seutua – ihan vain huonomman kelin varalle. Sen oheen kompassi on hyvin tärkeä: jos tulee vaikka huono näkyvyys, pystyy määrätyllä ilmansuunnalla kulkemaan lähimmälle tielle.

Heikkilän mukaan GPS-laitteet ovat nykyään hyviä, mutta eivät voita paperikarttaa ja kompassia. Teknisten apuvälineiden akkujen tasot on lisäksi syytä tarkistaa ennen retkeä.

Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Tapani Huhtala suosittelee retkeilijän varusteiksi perinteisen kartan ja kompassin lisäksi vihellyspilliä, taskulamppua ja kelloakin.

– Kellon avulla pystyy aika pitkälti suunnistamaan päivällä, jos saa vähän päivänvaloa ja auringonsuuntaa. Pilli mukaan siksi, että siihen puhaltaminen ei vaadi niin paljon voimavaroja kuin avun huutaminen, ja vihellys kuuluu kauemmaksi, Huhtala sanoo.

– Hyvin tärkeä on myös ensiapupakkaus, jolla pystyy auttamaan itseään tai jotakuta muuta.

Onko puhelin välttämätön tai edes järkevä retkeillessä?

– Kyllä se on. Hyvin renkinä palvelevia sovelluksia voi käyttää. Melko laajalti täällä Suomessa kenttiä on. On tietysti erämaa-alueita, missä puhelinta ei niinkään kommunikointivälineenä voi käyttää katvealueiden vuoksi, mutta on se hyvä silti olla mukana, Heikkilä sanoo.

Ruoka ja juoma

Retkeillessä hyvään ruoka- ja juomahuoltoon kannattaa panostaa.

– Vesi on aina hyvä, tai sitten jokin muu sokeripitoinen, jos sellaisesta pitää. Monet kantavat termospullossa kuumaa vettä tai kahvia. Vesi on nesteytyskamppeena tietysti kaikkein olennaisin, Heikkilä sanoo.

Huhtala muistuttaakin, että jano voi etenkin kesäaikaan yllättää nopeasti. Luonnosta saattaa saada vettä, tosin ei ihan kaikkialta.

– Talvella vastaavasti pitäisi olla lämmintä juotavaa, joka pitäisi sijoittaa matkavälineisiin siten ettei se jäähdy, Huhtala neuvoo.

Ruoka riippuu retken luonteesta.

– Jos tekee päiväretkiä tunturiin tai metsäalueelle, niin eväät voivat olla vaikka leipiä ja grillattavaa makkaraa, mielikuvitus vain on rajana, Heikkilä sanoo.

– Mutta jos tekee pitempää vaellusta, niin sitten tulevat retkimuonat ja retkikeittimellä keitettävät ruuat kysymykseen.

– Suklaata, pähkinää, kuivattua hedelmää. Hienoja energiapatukoitakin ja -geelejäkin on nykyään, Huhtala luettelee sopivaa retkipurtavaa.

Pukeutuminen

Huhtalan mukaan värikäs vaatetus metsällä voi olla hyvä jo ihan turvallisuussyistä. Marjastusaikaan metsällä saattaa liikkua myös metsästäjiä, jolloin on hyvä erottua kirkkailla vaatteilla eläimestä.

Vaatteet ja marjametsän ämpäri saavat olla myös valkoisia.

– Valkoinen on väri, joka erottuu kesällä Suomen luonnosta erityisen hyvin ilmasta tähystäessä. Valkoinen väri erottuu hyvin myös maastossa. 

Muista varotoimenpiteet

– Jos on menossa pidemmälle retkelle – vaikka vaellukselle yksin – olisi hyvä, että edes yksi tai kaksi henkilöä tietäisi, että ystävä liikkuu jollain tietyllä alueella, Heikkilä sanoo.

Hyvä olisi kertoa jopa mistä aikoo lähteä ja missä on suunnitellut yönsä viettää.

– Jos jotain sattuu, ja syrjemmällä seudulla pitää järjestää vaikkapa etsintöjä, on hyvin iso apu etsijöille jos joku osaa antaa osviittaa, missä retkeilijä mahdollisesti liikkuu.

Huhtala neuvoo miettimään aluetta etukäteen. Jos alue ei ole tuttu, voi siihen tutustua etukäteen vaikka kartasta.

– Voi miettiä, onko siellä järviä, polkuja tai teitä, joihin voi tukeutua, jos tulee tilanne, ettei itse tiedä missä on. Sehän ei ole vielä eksyminen, vaan sillä vasta haetaan itsensä kartalle, Huhtala sanoo.

Esimerkiksi marjametsälle mennessä oma kulkupeli olisi hyvä jättää näkyville – näin mahdollisen eksymisen jälkeen etsintäjoukot löytävät edes retkeilijän aloituspisteen. Huhtalan mukaan suomalaiset usein piilottavat esimerkiksi polkupyörän halkopinojen taakse.

– Marjaan mennessä pitäisi aina jättää pyörä tietysti hyvin lukittuna, mutta hyvin näkyvälle paikalle. Polkupyörän avulla on lukemattomia kertoja retkeilijän lähtökohta pystytty löytämään, ja sitä kautta myös marjastaja tai metsästäjä tai sitten sienestäjä.

– Luonnossa liikkuminen on kaiken kaikkiaan mukava ja suositeltava asia, pelätä metsää ei tarvitse, Huhtala sanoo. 

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.