Mainos

Urheilijat "piripäissään" pururadalla – Tällaista doping oli menneinä vuosina

Urheilusuoritusten parantamiseen on menneinä vuosikymmeninä pyritty mitä ihmeellisimmillä piristeillä. Aikana ennen tietoa dopingin vaaroista ja valvonnasta mitalin toivossa vedettiin niin viinaa, amfetamiinia kuin nitrojakin.

Suomen Antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä vahvistaa, että ennen vanhaan dopingiin ei suhtauduttu yhtä kielteisesti kuin nykyään. Menneiden vuosikymmenten suosituin piriste oli pitkään amfetamiini.

– Useimmiten käytettiin amfetamiinia tai sen sukuisia aineita. Amfetamiini antaa kestävyyttä ja räjähtävyyttä, ja se piristää, Seppälä listaa.

1900-luvun alkupuoliskolla amfetamiinin käyttö on aiheuttanut jopa kuolemantapauksia, esimerkiksi lämpöhalvauksen ja rasituksen yhteydessä. Suomessa näitä tragedioita ei Seppälän mukaan ole sattunut. Hän kuitenkin muistuttaa, että kuolemantapauksia on hankala arvioida, sillä ne harvoin aiheutuvat yksittäisistä pillereistä tai ruiskeista.

– Esimerkiksi anabolisten steroidien käyttö lisää kuolleisuutta, kun sitä on pari vuotta jatkunut. Ennenaikaisen kuoleman riski on silloin noin viisinkertainen.

Viinasta haettiin apua suoritukseen

Anaboliset steroidit rantautuivat meille 1960-luvulla. Jo sitä ennen urheilusuorituksiin haettiin lisää pontta perisuomalaisesta piristeestä: alkoholista.

– En tiedä, oliko siitä hyötyä. 1950-luvulla sitä saatettiin ottaa pieninä annoksina silloin tällöin, se oli hyväksyttävää, Seppälä kertoo.

Urheilijasankarit ovat napsineet jopa sydänlääkkeitä, kuten digoksiinia ja nitroglyseriiniä.

– Ne eivät saaneet suosiota, sillä huomattiin, etteivät nitrot paranna suoritusta. Kaikkea on kuitenkin pyritty kokeilemaan.

Onko kofeiini dopingia?

Asenteet muuttuivat hitaasti. Dopingin käyttöä alettiin valvoa vasta vuonna 1968. Anaboliset steroidit kiellettiin vuonna 1975, mutta siihen aikaan testit niiden käytön paljastamiseksi olivat huonoja.

– Niitä käytettiin laajalti, jopa niin, että se tuntui ikään kuin sallitulta. Asenteet eivät olleet jyrkkiä vielä 1970-luvullakaan, Seppälä muistuttaa.

Kaikkien aineiden kohdalla asenteet eivät ole kiristyneet – päinvastoin. Suomalaisten penkkiurheilijoidenkin suosima arkinen piriste, kofeiini, pääsi kiellettyjen aineiden listalta kymmenisen vuotta sitten, Seppälä kertoo.

1980- ja 90-luvuilta on tapauksia, joissa urheilija kärähti liiasta kahvin kittauksesta. Kofeiinin testaus on kuitenkin vaikeaa, sillä ihmisillä on erilainen aineenvaihdunta. Toisilla viisikään kuppia kahvia ei näy vielä missään.

– Hyvä vain, ettei kofeiini enää ole kielletty. Ei se niin paljoa edesauta suoritusta, Seppälä huokaa.

Kahvia ja energiajuomia saa siis huoletta vetää lisätehojen toivossa.

Kahvia kovempia keinoja kannattaa sen sijaan kaihtaa. Seppälän mukaan urheilun kaupallistumisen myötä asenteet myös dopingia vastaan ovat koventuneet: doping nähdään nyt vilppinä ja varastamisena.

– Tällä hetkellä tilanne on siinä mielessä hyvä, että säännöt ovat selvät ja testit ovat kehittyneet. Käyttää voi, mutta kiinnijäämisen riski on tulevaisuudessa entistäkin suurempi.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.