Mainos

Tulevaisuustutkija: Tältä Suomi voi näyttää vuonna 2050

Hyvinvointivaltio määritellään uudelleen, lapsia jätetään hankkimatta pelon tai ympäristönsuojelun vuoksi, aspartaami ruoassa on kuin asbesti asunnossa, punaista lihaa syödään vain salakapakoissa, eutanasia laillistetaan ja Facebookia käyttävät vain eläkeläiset. Esimerkiksi sellainen saattaisi olla Suomi vuonna 2050. Tai sitten se on jotain ihan muuta. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen väläyttää eri mahdollisuuksia.

Tehdään ensin yksi asia selväksi: tässä jutussa ei ennusteta tulevaisuutta.

– Kuvaukset ovat kurkistuksia mahdollisiin tulevaisuuskuviin. Ne on tehty ennakoivalla pensselillä vaihtoehtoisia tulevaisuuden maailmoja luodaten, paikoin pilke silmäkulmassa, Sirkka Heinonen kertoo.

Se, ettei tulevaisuutta ennusteta vaan ennakoidaan, on yksi tulevaisuudentutkimuksen kolmesta perusperiaatteesta. Toinen on, että ei ole olemassa vain yhtä tai ennalta määrättyä tulevaisuutta, vaan lukuisa mahdollisten tulevaisuuksien kirjo. Kolmantena, tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

– Tulevaisuus tehdään nykyhetken valinnoilla ja päätöksillä. Kaikilla yrityksillä, organisaatioilla ja yksittäisillä ihmisilläkin voisi olla jatkuvasti päivitettävä tulevaisuusstrategia – käsikirjoitus parhaasta mahdollisesta "maailmasta", jossa haluaa elää ja vaikuttaa.

– Tulevaisuudentutkijan ei sovi kavahtaa uhkakuviakaan. Siten voi myös ennakolta ryhtyä toimiin riskien ja ei-toivottujen tulevaisuuskuvien toteutumisen ehkäisemiseksi, Heinonen sanoo.

Sosiaaliturvassa tukeudutaan vapaaehtoistoimintaan

Leikitään nyt, että elämme vuoden 2050 Suomessa. Se saattaa olla maa, jossa hyvinvointi joudutaan määrittelemään uudelleen.

– Taivaanrannalla näkyy jo nyt vaikeuksia ennakoivia tummia pilviä. Koska kansantaloutemme on erittäin vientiriippuvainen, kansainvälinen talouskehitys ratkaisee pitkälti, kuinka paljon julkisella sektorilla on varaa panostaa kansalaisten hyvinvointiin. Kansainväliseen talouskehitykseen vaikuttavat puolestaan esimerkiksi energian hinnan, ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun kaltaiset tekijät.

– Sosiaaliturva voi parantua vain, jos suomalaisella kansantaloudella menee hyvin. Sellaista kehitystä ei juuri nyt ole näköpiirissä. Vuonna 2050 sosiaaliturvan ja erilaisten yhteiskunnan turvaverkkojen kehittämisessä joudutaan tukeutumaan kolmanteen ja neljänteen sektoriin eli kansalaisjärjestöihin, vapaaehtoistoimintaan sekä kotitalouksiin, Heinonen sanoo.

Verotuksen määrään vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon taso sekä poliisi- ja pelastustoimeen ja maanpuolustukseen panostaminen. Mikäli julkiset menot halutaan pitää korkealla, verotusastekin on korkea. Tulevat poliittiset linjaukset ratkaisevat, kiristyykö vai löystyykö verotus.

– Kansa kannattaa vielä toistaiseksi korkeaa verotusta ja sen mahdollistamaa hyvää sosiaaliturvaa. Suomessa voitaisiin tehdä radikaalejakin verotuksellisia kokeiluja. Siten nähtäisiin, miten todella rajut nostot esimerkiksi alkoholin, tupakan, sokerin, terveydelle haitallisten kovien rasvojen ja ympäristön verotukseen vaikuttaisivat, kun koulutuksen ja terveydenhuollon palveluja ei samalla leikattaisi.

Tuloeroihin on syytä kiinnittää huomiota.

– Suomalaisen yhteiskunnan vakaus on perustunut tasa-arvoajatteluun ja pieniin tuloeroihin. Nyt tuloerot ovat kasvaneet miltei kaikissa OECD-maissa. Ruotsissa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien tulot nousivat vuosina 1985–2008 kuusi kertaa nopeammin kuin alimmassa kymmenyksessä olevien. Äskettäin uutisoitiin, että maailman 85 rikkainta omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia ihmistä eli puolet maapallon väestöstä. Tämä ei ole kestävä kehityssuunta.

– Jos tulonjako ei muutu tasaisemmaksi sekä globaalisti että Suomessa, edessä on yhteiskunnallisia levottomuuksia, Heinonen sanoo.

Muutoksia politiikassa

Suomen kansanedustuslaitos on vuonna 2050 murroksen edessä.

– Epäsuorasta demokratiasta tullaan yhä enenevissä määrin siirtymään suoraan demokratiaan. Sen mahdollistaa tietotekniikka ja yleisen sivistystason nousu.

– Erilaisten median esiin nostamien "jupakoiden" takia kansanedustajien uskottavuus on murenemassa. Toisaalta sellaiset kansanedustajat, jotka perustavat oman työnsä läpinäkyvyyteen ja tinkimättömään rehellisyyteen, nousevat ennennäkemättömään kansansuosioon.

Demokratisoitumisen seurauksena presidentin tehtäviä on saatettu vähentää ja valtaoikeuksia kaventaa.

– Presidentin rooli on kuitenkin syventynyt maan äitinä tai isänä tasolle, jolla on erityistä vaikuttavuutta erilaisia yhteiskunnallisia kiistatilanteita ratkaistaessa, Heinonen arvioi.

Kuntien määrä riippuu siitä, mitä tehtäviä niille jää.

– Todennäköisesti merkittävä osa kuntien tehtävistä tulee siirtymään valtiolle. Tällöin kuntien lukumäärä voi supistua vähemmän. Jos kuntien tehtävät sen sijaan pysyvät suunnilleen nykytasolla, pienimmät kunnat eivät pysty tarjoamaan kaikkia tarvittavia palveluita ja kuntien lukumäärä tulee supistumaan huomattavasti.

Lapsettomuus ympäristöteko

Perhe-elämäänkin on odotettavissa muutoksia.

– Maatalousyhteiskunnassa lapset ovat resurssi, teollisuus- ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa vain henkinen rikkaus. Lasten lukumäärä tulee edelleen vähenemään, koska lapset hankitaan aiempaa vanhempina. Ensin luodaan uraa ja kerätään elämänkokemuksia, minkä jälkeen ei ehkä enää perustetakaan pesuetta.

– Maapallon luonnonvarojen, erityisesti veden ja öljyn, nopea hupeneminen on jo nyt johtanut yhteiskunnalliseen levottomuuteen ympäri maailmaa. Joillekin lapsimäärän supistaminen voi olla ympäristöteko. Toisille maailman tulevaisuus puolestaan näyttäytyy niin turvattomana, että perhekokoa ei sen takia kasvateta.

Äitiysloman pituuden tulee ratkaisemaan sosiaaliturvaan vaikuttava yleinen talouskehitys.

– Miesten rooli lasten hoitajana tulee joka tapauksessa kasvamaan ja rikastuttamaan perhedynamiikkaa.

Liikkumisesta osa arkea

Heinonen arvioi, että suurimmat terveysuhat Suomessa liittyvät väestön liikalihavuuteen ja siitä aiheutuviin sairauksiin, kuten diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja verisuonitauteihin.

– Jos suuntaus kohti terveellisempää ruokavaliota jatkuu, suomalaisessa terveydenhuollossa voidaan saavuttaa huomattavaa edistystä 2050-luvulle edetessä. Terveellisen ruokavalion lisäksi tarvitaan reipasta liikuntaa, jotta liikalihavuuden aiheuttamat terveyshaitat voidaan välttää. Liikuntalaitteita rakennetaan kaikkialle julkisiin tiloihin: puistoihin, toreille, bussipysäkeille, kirjastoihin, kouluihin ja kirkkoihin.

Kouluissa ja toimistoissa ei ole taukoliikuntaa, vaan suurin osa toiminnasta tehdään päivän mittaan tarkoituksellisesti liikkuen.

– Kokoukset pidetään seisaaltaan ja sään salliessa mieluiten ulkosalla – huomasivathan jo antiikin stoalaiset filosofit, että ajatus kulkee kirkkaasti, kun samalla käyskentelee ja keskustelee. Istumatyöläiset eivät enää istu, vaan heille on kehitetty liikuntaa edistävän muotoilun avulla monenlaisia liikuntaan kannustavia ja liikunnan mahdollistavia rakenteita.

– Itämaiset liikuntalajit ovat suosittuja. Taiji ja jooga ovat yhtä yleisesti harrastettuja kuin tennis ja juoksu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Myös monenlaiset extreme-liikunnan lajit yleistyvät.

Kannabis laillistetaan?

Mitä tulee perinteisesti suomalaisten ongelmaksi miellettyihin päihteisiin, luvassa on muutoksia.

– Alkoholin kulutus henkeä kohden tulee vähenemään, koska haitalliset terveysvaikutukset tunnetaan paremmin ja niistä tiedotetaan perusteellisesti. Pientä suurkuluttajien joukkoa valistus ei kuitenkaan liikuta. On iso yhteiskunnallinen haaste pureutua syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja itsetuhoisuuden lähteisiin.

Suhtautuminen kannabikseen lieventyy Suomessa ajan mittaan samaan suuntaan kuin monissa muissa maissa.

– Huumeongelman kasvu tulee todennäköisesti pakottamaan muuttamaan lainsäädäntöä. Valtiot joutuvat kovan paikan eteen: jatketaanko entiseen malliin antaen rikollisjärjestöille mahdollisuuden ansaita suuria omaisuuksia, vai laillistetaanko huumeet jossain mittakaavassa?

– Laillistamisen etuna olisi huumeiden myynnin tuleminen verotuksen ja sääntelyn piiriin. Siten huumeiden laatua voitaisiin valvoa, ja niiden käytöstä tulisi vähemmän vaarallista. Huono puoli on, että huumeiden käyttö lisääntyisi ja kynnys niiden käyttöön alenisi. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta huumeidenkäyttöä pitäisi torjua ennalta esimerkiksi valistuksen keinoin.

Punaista lihaa salakapakoissa

Siinä, missä nykyisin kiellettyjä asioita sallitaan, joitakin nyt sallittuja asioita tullaan myös kieltämään.

– Ensimmäisenä tulilinjalla ovat terveydelle haitalliset lisäaineet elintarvikkeissa ja tavaroissa. Keinotekoiset makeutusaineet, kuten aspartaami, poistetaan käytöstä samoin kuin torjunta-aineena käytetty DDT aikoinaan. Aspartaami ruoassa herättää vuonna 2050 samanlaisia mielleyhtymiä kuin vaikka asbesti asunnoissa, Heinonen sanoo.

Suomalaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruoan puhtauteen, terveysvaikutuksiin, alkuperään, autenttisuuteen ja esteettisyyteen. Myös etnoruoat ja yllättävät fuusioruoat kiinnostavat.

– Roomasta jo 1980-luvulla alkunsa saanut slow food -liike saa suomalaisia erityissuuntauksia. Suomi saavuttaa kansainvälistä suosiota hitaan ruoan sanktuaarina, mitä hyödynnetään maatilamatkailussa ja elämyspalveluissa.

Koska kaupunkilaiset haluavat itse tuottaa lähiruokaa, kaupunkiviljelyalueita lisätään.

– Lähiruoan ohella luomuruoan kysyntä kasvaa ja erikoisruokavaliot yleistyvät. Vegaaniruokaloita perustetaan kaikkialle. Kasvisruokailu laajenee myös syömisen ulkopuolelle kokonaisen kasvisperäisen elämäntavan malliksi.

– Äärimallissa punaisen lihan nauttiminen tapahtuu vain salakapakoissa. Eettisemmin kasvatetun kalan syöminen on noussut huippuunsa, Heinonen sanoo.

Eutanasia laillistettu

Vuonna 2050 Suomessa syntyvät lapset elävät keskimäärin lähes satavuotiaiksi.

– Suomessa siirrytään senioriyhteiskuntaan, jossa satavuotiaat kohottelevat kulmakarvojaan uusille teknologioille ja yhteiskunnallisille mullistuksille. Lääketieteen kehityksen ansiosta satavuotiaat ovat säilyttäneet toimintakykynsä ja oppimiskapasiteettinsa yllättävän hyvin.

Koska väestön keski-ikä nousee ja vanhusväestön määrä kasvaa, vanhustenhoito tulee kohtaamaan haasteita.

– Muistisairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa kannattaa kehittää. Erilaisten robottien ja elektroniikan käyttö yleistyy niiden puheohjautuvuuden ja hahmontunnistuksen – kyvyn tunnistaa ilmeitä ja tunteita – parantuessa. Robotit tulevat osaltaan helpottamaan vanhustenhoitoa, mutta eivät kokonaan korvaa ihmistyövoimaa.

Mitä tulee vanhainkoteihin, kodinomaista asumista tavoitellaan edelleen.

– Myös uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja kehitetään, jotta vanhainkoteja voidaan kytkeä tavanomaisten asuntojen tai vaikka toimistojen yhteyteen.

Kauan tabuna pysynyt eutanasia on noussut vuonna 2050 arkipäivään.

– Eutanasia tullaan laillistamaan sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä. Kovien kärsimysten piinaamat parantumattomasti sairaat saavat halutessaan valita autetun kuoleman. Sitä pidetään kirjaimellisesti hyvän elämänlaadun ja arvokkaan elämän kriteerinä, Heinonen sanoo.

– Väestön vanhetessa herää keskustelu siitä, onko hyvin korkea ikä yksistäänkin riittävä peruste lailliselle eutanasialle. Eettisiä keskusteluja aiheesta käydään laajasti median viestimissä kansalaisten tulevaisuusraadeissa. Poliitikot, päättäjät sekä tiedeväki moderoivat ja kuuntelevat niitä herkällä korvalla. Eutanasian osittaisen sallimisen myötä on syntynyt tarve kehittää keinot mahdollisten väärinkäytösten, kuten pakotuksen tai manipulaation, tunnistamiseksi.

Lehtihybridit pärjäävät

Mitä tulee vapaa-aikaan, media on vuonna 2050 yhä osa sitä. Käyttötavat kuitenkin muuttuvat. Esimerkiksi televisiota katsotaan yhä useammin muuten kuin vanhanmalliselta ruudulta.

– Televisio integroituu tietokoneeseen ja kiipeää seinille. Digiseinät mahdollistavat television katselun asunnon kaikissa huoneissa ilman tv-laitetta, Heinonen kuvailee.

– Tositelevision tarjoamaan ihmisten vapaaehtoiseen itsensä nolaamiseen kyllästytään pian. Sisällöltä vaaditaan yhä enemmän. Kysyntä laadukkaammista tarinoista kasvaa, ja median käyttäjät kutsutaan mukaan tarinoiden tuottamiseen ja esittämiseen.

Edelläkävijäohjelmat muuntuvat 4D-tuotannoiksi.

– Niissä katsojan istumapaikka heiluu tarinan mukaan ja monen aistin efektejä tulee suoraan keholle: tuulen henkäys, ruusun tuoksu, vesipisaroiden ryöpsähdys…

– Vuonna 2050 on huomattu, että median murroksessa keskityttiin liikaa voivottelemaan paperilehtien kysynnän hiipumista. Kysymyksessä ei ole joko tai- vaan sekä että -asettelu. Menestyvät paperilehdet ovat hybridejä, jotka osaavat verkkosivujensa avulla brändätä itsestään ihmisiä puhuttelevan monimedialehden. Myös pelkästään verkkomuotoisia lehtiä tulee lisää.

– Paperilehtien tulee perusteellisesti uudistaa konseptinsa ja suhteensa lukijoihin. Jos sisältö on tarpeeksi laadukas ja kiinnostava, niistä ollaan edelleen valmiita maksamaan.

Heinonen tuo esille Etelä-Koreassa kouluja varten kehitetyn digipaperikirjan.

– Lukija voi nostaa digipaperikirjasta esiin syventäviä juttuja tai havainnollistavia kuvia erilliselle isolle näytölle. Paperiteollisuuden muinaisena mahtimaana Suomi voisi kehittää lukuisia innovaatioita paperin ja digin yhdistelmistä.

Someen salatut yhteisöt tietovuotojen takia

Entä sosiaalinen media?

– Vuonna 2050 Facebookin ovat valloittaneet eläkeläiset. Diginatiivit eli 1980-luvun jälkeen syntyneet kansalaiset siirtyivät aikapäiviä sitten Instagramiin ja pariin uuteen, nopeasti suosituksi tulleeseen sosiaaliseen mediaan.

Internetistä on tullut metamedia – kyberavaruusalus, johon kytkeydytään vaivatta useiden eri laitteiden ja liittymien, myös kehoon upotettujen virtapiirien kautta.

– Digikulttuuriin kuuluva avoimuus on johtanut ylilyönteihin ja biohakkerointiin, kun jotkut ovat jakaneet kaiken psykofyysisen tarkkailu- ja mittaustietonsa someen. Monenlaiset tietovuodot ovat jatkuneet yli äyräiden ja tietoja ihmisten taloudesta, terveydestä ja yksityiselämästä on julkistettu. Tämä on johtanut suljettuihin, tiukasti varjeltuihin ja salattuihin sosiaalisen median "gated communities" -yhteisöihin.

Kriittisestä medialukutaidosta on tullut pakollinen oppiaine kouluihin.

– Enää ei yksikään kansalainen kuvittele, että hänen digiavaruuteen laittamansa tiedot voisivat säilyä avaamattomina, Heinonen sanoo.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva, Sirkka Heinonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.