Mainos

Töissä ja koulussa vuonna 2050 – tältä se näyttää?

Vuonna 2050 saatamme elää Suomessa, jossa koulutus maksetaan omasta lompakosta – muutamaan kertaan elämän aikana, koska yksi tai edes kaksi ammattia ei riitä –, matkatoimistoissa ja pankeissa ei ole virkailijoita, kaupunkiviljelijän töihin on tunkua, työt tehdään toimiston ulkopuolella ja miehen euro on naisen euro. Professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta matkaa arvioissaan 36 vuoden päähän. Kyse ei ole ennustuksista, vaan kurkistuksista mahdollisiin tulevaisuuskuviin.

Tällä hetkellä Suomi on yksi harvoista maailman maista, jossa opiskelu on ilmaista.

– Kun Suomen kiinnostavuus opiskelumaana lisääntyy, syntyy ennen pitkää paineita harmonisoida koulutusjärjestelmämme EU-maiden kanssa. Tämän seurauksena opiskelu tulee todennäköisesti kallistumaan, Sirkka Heinonen sanoo.

Ruotsi säilyy Suomen toisena virallisena kielenä eikä venäjän opiskelu muutu pakolliseksi.

– Ylipäänsä opiskelussa ja koulutuksessa korostetaan valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta motivaation lähteenä. Kulttuuriosaaminen on kuitenkin noussut vuonna 2050 yhdeksi työelämän kriittiseksi osaamislajiksi, ja samalla kielitaidon merkitys korostuu. Siinä, missä ennen pärjättiin suomen lisäksi pelkällä englannilla, nyt tarvitaan kiinan, korean, hindin, venäjän ja vietnamin taitajia.

Teknologian nopean kehityksen myötä ammatit muuttavat muotoaan, uusia ammatteja syntyy ja jotkut ammatit katoavat kokonaan.

– Useimmat ihmiset joutuvat opiskelemaan elämänsä aikana uuden ammatin kaksi–kolme kertaa. Opiskelu ei tapahdu vain oppilaitoksissa vaan työn ohella, netissä, mediassa, vertaisoppimisena ja mentoroinnin avulla. Mentoroimalla erityisesti vanhenevan väestön hiljainen tieto välittyy nuoremmille.

– Naisten ja miesten palkkaerot supistuvat ja naisia on selvästi enemmän johtopaikoilla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että naiset muodostavat jo nykyisin yliopisto-opiskelijoiden enemmistön.

Tunnelmainsinöörejä ja vertikaaliviljelijöitä

Monet suoritustason ammatit, jotka voidaan korvata roboteilla tai siten, että asiakkaat tai asiantuntijat tekevät työt itse esimerkiksi tietotekniikan avulla, tulevat katoamaan.

– Sellaisia ovat esimerkiksi pankki- ja matkatoimistovirkailijat, toimistoapulaiset sekä teollisuussektorilla kaikki automatisoinnin avulla korvattavat tehtävät. Toisaalta matkatoimistovirkailijoista voi tulla elämyskonsultteja tai virtuaalimatkapalveluiden tarjoajia.

– Raskas fyysinen työ helpottuu robotisaation myötä – ei kuitenkaan aina robotin korvaamana, vaan ihmisen ja robotin symbioosissa eli kyberyhteistyössä, Heinonen sanoo.

Uusia ammatteja syntyy palvelusektorille, kuten terveydenhuoltoon ja matkailuun.

– Rakennusalalla "slow designerit" suunnittelevat rakennuksia, asuntoja ja yhdyskuntarakennetta hitaan elämän mahdollistavaksi. Vertikaaliviljelyn suunnittelijat ja kouluttajat kytkevät vihreää infrastruktuuria talojen sisä- ja ulkoseiniin tavoitteena säästää energiaa ja luoda esteettistä miljöötä sekä terveysvaikutteisia ratkaisuja. Kaupunkiviljelijä on suosittu ammatti.

– Tietokonealakin työllistää ihmisiä enenevissä määrin, sillä tietotekniikkaa hyödyntäviä koneita ja laitteita täytyy ohjelmoida. Ihmisen ja koneen käyttöliittymien hallinnoijat, kyberinsinöörit, geeniteknikot ja synteettisen biologian asiantuntijat yleistyvät.

Myös peliteollisuus on vahvassa kasvussa.

– Uutta kysyntää syntyy niin sanotuille serious game -sovelluksille, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on muu kuin puhdas viihde. Myös 3D-tulostimien valmistajat ja liisaajat sekä robottien huoltajat ovat nosteessa.

– Tunnelmainsinöörit rakentavat erilaisia äänimaailmakäytäviä julkisiin tiloihin ja koteihin. Luontoammatteja syntyy erilaisina hybrideinä, esimerkiksi luonto-oppaan ja papin tai palomiehen yhdistelmänä.

Myös vanhoja ammatteja voi tulla takaisin.

– Esimerkiksi kansanparantamiseen liittyen kupparit tai rohdoskasviasiantuntijat, Heinonen mainitsee.

Diginatiivit rakentavat menestystarinoita

Eniten ihmisiä työllistyy vuonna 2050 koulutukseen, insinööreiksi, lainopillisiin tehtäviin ja hoivapalveluihin.

– Kysyntää on erityisesti ammateista, jotka suuntautuvat polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen: rakennetun ympäristön ja asuntojen ekosaneeraus, uusiutuvan energian ratkaisut, terveydenhoito, puhtaan ruoan ja luomun tuotanto, puutarhanhoito ja sisustaminen, kouluttaminen, isojen kokonaisuuksien asiantuntijat… Myös turva- ja vartiointialalle syntyy työpaikkoja.

Keksitäänkö Suomessa uutta Nokiaa?

– Suomalaiset ovat hyviä miettimään ratkaisuja, väsäämään koneita ja keksimään uutta. Maamme on maailman kärkeä yllättävän monella tekniikan sektorilla, esimerkkinä hissit, paperikoneet, Vaisalan luotaimet, loistoristeilijät, metsäkoneet, elektroniikka ja cleantech eli ekotehokkuutta lisäävät, resurssien käyttöä minimoivat ja liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia ehkäisevät tai vähentävät tuotteet. Odotettavissa on, että Suomessa syntyy aivan uusia teknillisiä keksintöjä, joilla tulee olemaan merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Uusia keksintöjä ei kuitenkaan aina osata viedä pidemmälle ja markkinoida tehokkaasti.

– Apuun tulevat sosiaalisessa mediassa toimivat diginatiivit eli 1980-luvun jälkeen syntyneet kansalaiset. Heidän avullaan Suomesta nousee kansainväliseen imuun useampiakin menestystarinoita, jotka voisivat syntyä vaikka pelialan ja hoivatyön yhdistelmästä, arktisen osaamisen konseptihallinnasta tai koulutusviennin läpimurrosta, Heinonen miettii.

Kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen.

– Yritykset, jotka hoitavat yhteiskuntavastuunsa esimerkillisesti, tulevat menestymään – suurelta osin sosiaalisen median avulla. Myönteisiksi edelläkävijöiksi muodostuvat tulonsa esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen suuntaavat optiomiljonäärit.

Aktiivisia eläkeläisiä värvätään töihin

Työn, vapaa-ajan ja loman rajat ovat vuonna 2050 häilyvämmät. Työajan sijaan tarkkaillaan työn tuloksia ja suoritusten laatua.

– Paikkariippumattomissa töissä työ tehdään monessa paikassa ja työntekijän yksityiselämän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työ rakentuu yhä enemmän henkilökohtaisten harrastusten ja mieltymysten pohjalle. Työn merkityksestä tulee pelkkää ansaintaa tärkeämpää. Kun työ koetaan mielekkääksi, se on yhtä juhlaa.

Työpäivän pituus riippuu muun muassa siitä, kuinka nopeasti nousevien talouksien palkkataso nousee.

– Suomen kannalta olisi hyödyllistä, jos esimerkiksi Kiinan ja Intian palkkataso nousisi nopeasti. Se parantaisi suomalaisten työntekijöiden palkkakilpailukykyä ja toisi lisää työpaikkoja Suomeen. Tuottavuuden kasvun myötä työaikaa olisi mahdollista lyhentää ja lomia pidentää, Heinonen sanoo.

Eläkkeelle jäädään yleisesti ottaen myöhemmin.

– Se johtuu eliniän pitenemisestä, terveyden paranemisesta sekä työtehtävien kevenemisestä monien raskaiden rutiinitehtävien siirtyessä roboteille.

– Eläkeiän pidentäminen ei silti onnistu ilman monenlaisia räätälöityjä kannusteita ja porkkanoita. Työelämässä loppuun palaneita työntekijöitä tulisi myös päästää eläkkeelle eikä pitää pullonkauloina nuorten työllistymisen tulppana. Toimintakykyisiä, aktiivisia eläkeläisiä voidaan puolestaan värvätä takaisin työelämään, Heinonen sanoo.

Kuvat: Colourbox.com

Älyrobotit osa tulevaisuutta? Katso video!

Mitä muuta tulevaisuuteemme kuuluu? Ehkäpä professori Pentti Haikosen kehittelemiä älyrobotteja! Katso Haikosen kiehtova haastattelu, jossa hän esittelee muun muassa joitain tietoisuuden ominaisuuksia jo omaavia robotteja.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.