Mainos

Tällaiseen vakoiluun suomalaistenkin tulisi varautua

Vakoilua on tehty muinaisen Rooman ajoista asti ja tullaan tekemään aina. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen selvittää, millaista nykyajan yritysvakoilu on.

Poliittinen ja sotilaallinen vakoilu on yleensä valtioiden välistä. Taloudellisen ja tieteellisen vakoilun takana voi olla valtioita, mutta usein se tapahtuu yritysten välillä.

– Vakoilu on piiloon jäävää rikollisuutta, Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen toteaa.

Kun joku esimerkiksi ryöstää kultasepänliikkeen, se huomataan heti ja rosvoja ruvetaan jahtaamaan. Kukaan ei osaa aavistaa pahaa rauhassa kadulla kävelevästä henkilöstä, jolla on taskussaan monen miljoonan arvoista tietoa sisältävä muistitikku.

Koska Suomi on pieni maa, ajatellaan helposti, ettei täällä tapahdu vakoilutoimintaa. Mutta kyllä suurlähetystöissä jää joku silloin tällöin kiinni valtioiden välisestä vakoilusta.

– Diplomaatti palautetaan yleensä kaikessa hiljaisuudessa kotimaahansa, Vesterinen kertoo.

Suomalaiset sinisilmäisiä

Globalisaation myötä myös suomalaiset yritykset osallistuvat kansainvälisille messuille ja matkustavat ympäri maailmaa työtehtävissä. Suomalaiset eivät ole kuitenkaan vielä oppineet, että ulkomaalaiset voivat olla kiinnostuneita heidän firmastaan ja että yrityksen tiedot tulisi suojata.

– Eräs asiantuntija oli ollut messuilla. Hän kertoi, että lentokentällä suomalaiset puhuivat innokkaasti puhelimessa, mitä kontakteja he olivat onnistuneet luomaan, Vesterinen sanoo.

Usein ajatellaan, että suomen kieli on niin erikoinen, että sillä voi rauhassa puhua salaisuuksia. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua sen varaan.

Suomalaisen yrityksen nettisivuilla saatetaan kertoa hyvin tarkkaan, mitä yrityksessä kehitellään parhaillaan. Kilpailijan on helppo ryöstää tietoa sieltä. Ei pidä vähätellä tiedon arvokkuutta. Jos ei pidä varaansa, kilpailija käärii voitot toisen tekemästä työstä.

– Suomalainen yrittäjä kertoi löytäneensä kansainvälisiltä messuilta hyvin paljon omaa tuotettaan muistuttavan tuotteen. Kun hän kysyi asiasta, kyseisen firman edustaja sanoi suoraan, että he olivat ottaneet omaan tuotteeseensa paljon ideoita suomalaisen yrityksen nettisivuilta, Vesterinen kertoo.

Vakoojan tunnistaminen

Yritysmatkailijan tulisi tiedostaa, että hän saattaa joutua vakoilijan mielenkiinnon kohteeksi. Vakooja ei valitettavasti anna itsestään ulkoisia tunnusmerkkejä.

– Hän lähestyy ystävällisesti, saattaa jopa kehuakin. Sosiaalisten kontaktien kautta voi joutua yllättävän helposti kohteeksi, Vesterinen toteaa.

– Suomalaiset ovat vielä hieman sinisilmäisiä maailmalla, joten kannattaa olla tarkkana, mitä vieraiden kanssa puhuu.

Jos yritysmatkailijalle tulee tunne, että hän saattaa olla tiedonkeruun kohde, hän voi valehdella. Voi sanoa, ettei tiedä asiasta tai että haluaa varmistaa työnantajaltaan, saako asiasta puhua.

Viiden miljoonan asukkaan Suomessa saman alan työntekijät yleensä tuntevat toisensa ja tietävät, mitä naapurifirmassa on tekeillä. Isossa maailmassa saman alan yritykset eivät välttämättä edes tunne toisiaan samalla tavalla kuin Suomessa.

Vakoiluun pitää varautua

Helsingin Sanomien tuore artikkeli kertoo teollisoikeuksien asiantuntijasta Andreas Blumesta, joka ehkäisee salakuuntelua laittamalla kännykän peltipurkkiin neuvottelun ajaksi. Kun matkapuhelin on peltipurkissa, kukaan ei voi aktivoida puhelimen mikrofonia ja aloittaa salakuuntelua.

Saksan tiedustelupalvelun mukaan erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedusteluviranomaiset ovat kiinnostuneita saksalaisista yrityssalaisuuksista. Teollisuusvakoilusta voi koitua 20–50 miljardin euron menetykset vuodessa.

Tietoa ulos työntekijöiden mukana

Tietoa valuu ulos yrityksistä myös, kun työntekijät lähtevät pois yrityksen palvelusta.

Kansainvälisen, työntekijöille kohdistetun kyselyn mukaan Hollannissa 70 prosenttia, Yhdysvalloissa 58 prosenttia ja Iso-Britanniassa 40 prosenttia heistä tallentavat jatkuvasti yrityksen tietoja siltä varalta, että tulee lähtö firmasta. Kauppakamarien tutkimuksen mukaan noin 13–20 prosenttia työntekijöistä vie mennessään firman tietoa.

– Tilanne on vaikea. Yritys ei voi estää työntekijöitä pääsemästä käsiksi tietoon, koska silloin he eivät voisi tehdä työtään, Vesterinen sanoo.

Yrityksen pitäisi kouluttaa henkilökuntaansa niin, että heille on selkeää, mistä saa puhua ja mistä ei. Muualla maailmassa tämä on paljon tietoisempaa, ja siellä panostetaan enemmän yritysten valmentamiseen.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat:Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.