Mainos

Suomen kieli ihmetyttää maahanmuuttajia – nämä erikoisuudet vaikeimpia

Suomea opiskelevilla maahanmuuttajilla ei ole helppoa: sanat kiemurtelevat pitkinä pötköinä ja taipuvat eri merkityksiin ja muotoihin muistuttamatta oikeastaan mitään tuttua. Motivaatio saada kieli haltuun on useimmiten luja, vaikka suomalaiset saattavatkin tuntua keskustelutilanteissa vaikeasti lähestyttäviltä ja jopa tylyiltä.

– En haluaisi välttämättä itse olla suomen kieltä vieraana kielenä opiskeleva. Kielemme on todella haasteellinen, rikas ja merkityksiltään monimielinen ja -kerroksinen – joskus ihan hulvaton, Amiedun suomen kielen kouluttaja Aija-Leena Nurminen sanoo.

Yleisesti ottaen maahanmuuttajille tuottavat vaikeuksia esimerkiksi suomen kielen erittäin pitkät sanat.

– Niiden muistamaan opettelu voi aiheuttaa ensisokin. Toisin kuin indoeurooppalaisissa kielissä, suomessa sanat eivät edes ole minkään muun kielen kautta tunnistettavissa. Muun muassa sellaiset sanapötkylät kuin työtapaturma, päivystyspoliklinikka, työvoimakoulutus ja Mielenterveysseura ovat vaikeita.

– Suomen kielen erikoisuus on myös, että vokaaleja ja konsonantteja on sekä pitkiä että lyhyitä. Meillä on siis paljon samantapaisia sanoja, joissa on vain pienen pieni äänteellinen ero: sata, sataa, saattaa, säätää.

Nurminen nostaa esille Putous-ohjelmassa viime lauantaina nähdyn sketsin ulkomaalaisista lääkäreistä.

– Siinä, että käsi ”puutuu” tai ”puuttuu”, on vain yhden äänteen ero. Tämän kuuleminen ja hahmottaminen on vaativaa ja alussa miltei mahdotonta, jos vastaava äänne-ero puuttuu omasta äidinkielestä.

– On paljon kummallisuuksia, joita suomalaiset eivät itse edes tule miettineeksi. Omat opiskelijani ihmettelivät pari viikkoa sitten häntä-sanaa – sehän voi tarkoittaa yksikön kolmatta persoonaa esimerkiksi yhteydessä ”en tunne häntä”, ja toisaalta koiralla on häntä. Vastaavia homonyymejä sanoja on suomen kielessä valtavasti. Homonyymillä tarkoitetaan kahta sanaa, joilla on sama kirjoitusasu, mutta eri merkitys.

Sanojen merkitykset muuttuvat eri tilanteissa.

– Eräs suomen kielessä hyvin luova opiskelija kehitti ”ruoka-ajan” rinnalle ”juoksuajan”, kunnes ymmärsi ihmisten reaktioista, että juoksuaika tarkoittaa kielessämme jotain ihan muuta kuin aikaa juosta. Tällaisia asioita ei välttämättä löydy sanakirjoista.

Vaikea alku

Nurminen arvelee, että Suomeen tuleville maahanmuuttajille kielen opiskelu on ainakin aluksi vaikeampaa kuin muihin Pohjoismaihin muuttaville.

– Ruotsi, norja ja tanska ovat indoeurooppalaisia, lyhytsanaisia ja vähän taivutettavia kieliä. Kuvittelisin, että niitä oppii aluksi nopeammin kuin suomea. Myöhemmin niiden opiskelu kuitenkin muuttuu vaativammaksi.

Suomen kielen oppimista sen sijaan verrataan usein pyramidiin.

– Se lähtee aika hitaasti alkutasolta, mutta kun kielen on alun suurimman ponnistuksen jälkeen saanut jollain tavalla haltuun, pyramidin yläpäässä oppiminen helpottuu.

– Turistikielen – hyvää päivää kirvesvartta – oppii tietysti nopeastikin. Alkeistaitoihin menee noin puoli vuotta. Jos haluaa työllistyä Suomessa asiantuntijatehtäviin, se on useamman vuoden projekti. Kielihän ei ole vain sanoja ja kielioppia, vaan paljon muutakin.

Nurminen muistuttaa, että ihmiset ovat myös viestinnällisesti hyvin erilaisia.

– Aivan kuten suomalaisissa on karjalaisia ja hämäläisiä, myös maahanmuuttajissa on erilaisia viestijöitä. Jotkut käyttävät kieltä tehokkaasti ja supliikisti hyvinkin pienellä sanavarastolla.

Tausta vaikuttaa oppimiseen

Se, kuinka vaikeaksi suomen kielen oppiminen lopulta muotoutuu, riippuu esimerkiksi maahanmuuttajan omasta äidinkielestä.

– Euroopan alueelta tuleville kirjaimet ovat tutut, mutta Aasiasta ja arabiankielisistä maista saapuville oudot.

Läheltä saapuvillakin voi silti olla hankaluuksia.

– Vaikka virolaisten puhe kuulostaa suomelta ja he voivat siksi työllistyä täällä aika helposti jopa ilman kielikoulutusta, ongelma on, että kielissämme on samoilta kuulostavia sanoja, joiden merkitykset poikkeavat toisistaan. Vaatii ponnistelua, jotta oikeasti ymmärtäisimme toisiamme. Esimerkiksi monet Suomen murteiden sanat ovat virossa yleiskieltä, mistä saattaa seurata todella hauskoja tai aika vakavia tilanteita.

Opiskelutaustakin vaikuttaa.

– Venäjällä on kirjallinen kielen oppimisen perinne, minkä ansiosta he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan todella hyvin. Puhumisen oppiminen voi sen sijaan olla hitaampaa. Turkkilaiset puolestaan oppivat juuri kommunikatiivisen kielitaidon erittäin nopeasti luultavasti siksi, että he ovat joutuneet kotimaassaankin käyttämään paljon kieliä erilaisissa tilanteissa.

Se, että on entuudestaan kokemusta kielten opiskelusta, vaikuttaa suomen oppimiseenkin enemmän kuin se, mistä maasta tulee.

– Jos äidinkieli on esimerkiksi englanti eikä ole koskaan lapsuudessa joutunut opiskelemaan vierasta kieltä, ennuste suomen oppimiselle on aika heikko. Ensin pitää oppia oppimaan kieliä, Nurminen sanoo.

Suomalaisten suhtautuminen epäempaattista

Vieraan aksentin häivyttäminen puheesta on vaikeaa, oli kieli mikä tahansa.

– Kielen oppimisen herkkyys katoaa murrosiässä. Sitä ennen vieraan kielen voi oppia ääntämään kuin natiivi, mutta sen jälkeen se vaatii todella paljon ponnistelua ja tietoista työskentelyä.

– Toisaalta: tarvitseeko siitä aksentista päästä eroon? Englantilaiset ja ranskalaisetkin ovat joutuneet tottumaan siihen, että ihmiset puhuvat heidän äidinkieltään eri aksenteilla. Ei pelkästään puhujan pitäisi joutua ponnistelemaan puhuakseen täydellisesti, vaan myös kuulijan pitäisi ponnistella ymmärtääkseen – ei tuo toinen puhu huonosti, vaan eri tavalla. Keskeneräisempikin puhe tulisi hyväksyä.

Tässä suomalaisilla on Nurmisen mielestä parannettavaa.

– Ihmettelen, miten epäempaattisesti me suomalaiset suhtaudumme kieltämme opiskeleviin, vaikka tiedämme, että se on hyvin vaikeaa.

– Aikuisella ihmisellä kielen oppiminen koskettaa myös omaa persoonaa ja tunteita. Ihminen joutuu aika heikkoon tilanteeseen, kun ei olekaan samalla tasolla kuin toiset. Erehtymistä pidetään nolona.

Suurin osa motivoituneita

Maahanmuuttajien motivaatio opiskella suomen kieltä on Nurmisen mielestä erittäin hyvä.

– Motivaatio-ongelmia saattaa syntyä lähinnä silloin, jos henkilö ei ole päässyt Suomessa koulutukseen tai töihin. Myös suomalaisten viestintähaluttomuus vaikuttaa: suomalaiset eivät tahdo kommunikoida maahanmuuttajien kanssa tai alkavat niin tehdessään puhua englantia. Jos maahanmuuttaja ei pääse käyttämään kieltä aidossa tilanteessa ja saa myönteisiä kokemuksia, motivaatio kärsii.

Halukkaita kursseille tuntuu olevan joka tapauksessa enemmän kuin pystytään ottamaan.

– Mitä aikaisemmin maahanmuuton jälkeen suomea pääsee opiskelemaan, sitä parempi. Jos tottuu ensin käyttämään vain englantia, kielen vaihtaminen voi muuttua vaikeaksi. Kielikoulutuksessa maahanmuuttaja huomaa, että tämän todella haasteellisenkin kielen voi oppia, vaikka se vaatii aikaa ja ympäristön tukea, Nurminen sanoo.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva, Piia Simola

Lue myös:

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.