Mainos

Suomalaisvakoojille riitti palkaksi vodka ja suklaa

Tampereella sijaitseva Vakoilumuseo on maailman ensimmäinen vakoilun erikoismuseo. Sen kaltaisia on maailmassa vain kolme. Vakoilumuseossa paneudutaan perusteellisesti muun muassa kylmän sodan aikaiseen vakoilutoimintaan. Tuolloin myös suomalaisia värvättiin vakoilemaan sekä Neuvostoliittoa että sen puolesta.

Vakoilumuseosta vahvistetaan, että kylmä sota oli vakoilun kulta-aikaa. Yhdysvaltojen johtama läntisen demokratian ja Neuvostoliiton johtama kommunismin välinen maailmanlaajuinen ideologinen taistelu alkoi toisen maailmasodan loputtua 1945 ja päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.

Pikkuinen Suomikaan ei jäänyt syrjään vakoilutoiminnalta. Geopoliittisen sijaintinsa takia Helsingin kerrotaan kuhisseen vieraiden valtojen asiamiehiä 1970–80-luvuilla.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA koulutti suomalaisia entisiä kaukopartiomiehiä lähettääkseen heidät kuumailmapalloilla Neuvostoliittoon ottamaan valokuvia ja asettamaan mustia laatikoita viestiliikennevakoilua varten.

Vakoilumuseon tietojen mukaan tunnetuimpia suomalaisvakoojia olivat Lauri Solehmainen, Arvo Juvonen, Reino Sappinen ja Heikki Määttänen. Heidän vakiovarusteisiinsa kuuluivat kevyen aseistuksen ja kameroiden lisäksi kaulukseen piilotettu syanidipilleri ja jäljityskoirat surmaava myrkky.

Neuvostoliitto puolestaan värväsi Suomesta niin sanotuiksi pintavakoojiksi rajaseudulla asuvia tai työskenteleviä ihmisiä. Heille riittivät palkaksi vodka, suklaa ja tylsän arjen murtanut jännitys.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.