Siili viihtyy luonnontilaisella pihalla – pidä terve etäisyys

Mistä tietää, että omassa pihapiirissä liikkuu siilejä, jos niitä ei ole nähnyt?

– Ulosteesta. Kun kävelee tarkkaavaisena nurmella, niin siilin pötkyläiset ulosteet kyllä huomaa, siiliasiantuntija Tiina Kinnunen sanoo.

Kinnunen on hoitanut siilejä aktiivisesti 12 vuoden ajan ja kirjoittanut Tuula Nyströmin kanssa kirjan Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito.

– Pihalle voi jättää myös ruokaa kokeeksi nähdäkseen, tuleeko siilejä paikalle. Mutta jos ruoat jättää ulos koko yöksi, vaarana on, että houkuttelee paikalle enemmän hiiriä ja rottia kuin siilejä. Eikä yön aikana hävinnyt ruoka välttämättä kerro siileistä, vaan lokit tai variksetkin ovat voineet käydä aamulla paikalla.

– Valvotusti asiaa voi kokeilla niin, että jättää ruokaa tarjolle vaikka kahdeksan aikaan illalla ja käy ottamassa ruoat pois ennen kuin menee nukkumaan. Siileillä on todella hyvä hajuaisti, joten tällä tavalla niitä voi houkutella lähitienoilta omalle pihalle.

Kannattaa huomata, että siilit viihtyvät suojaisissa paikoissa.

– Kun lähiöt on nykyään rakennettu niin tiiviiksi eikä rakennuksien allakaan ole mitään tilaa, niin siilit ovat siinä mielessä aika pulassa, että pesäpaikkoja ei ole. Pihatkin ovat niin siistejä, ettei niidenkään puolesta ole pesäpaikkoja tai hyönteisiä.

– Hyvä keino houkutella siilejä on antaa ruohon kasvaa vähän pidemmäksi, vaikka naapurit vähän paheksuisivatkin. Kun osa tontin nurmesta on villissä tilassa, sinne tulee myös siilin pääravintoa eli hyönteisiä, hyönteiset kun eivät missään golf-kentällä viihdy. Pihalle kannattaa jättää myös esimerkiksi risukasoja.

Vältä liikaa tuttavallisuutta

Siileillä on laaja elinalue, ja ne siirtyvät paljon paikasta toiseen.

– Vaikka ihmiset sanovat, että heidän pihassaan käy aina se yksi ja sama siili ruokailemassa, niin se saattaa kyllä olla jokin ihan muu siili, Kinnunen nauraa.

– Kesällä siilit saattavat viipyä kolme viikkoa tietyllä elinalueella ja siirtyä sitten toiselle. Horrostamaan voidaan lähteä ihan toiselle puolelle kaupunkia. Toki jos siili on löytänyt hyvän pesäpaikan ja ruokaa, niin kyllähän se saattaa koko kesän samassakin pihassa olla.

Siilit voivat oppia tuntemaan ruokkijansa äänestä.

– Kun puhuu pihalla, niin ne jo kipittävät tulemaan, että ahaa, tuolla on tuo tuttu ääni, kohta saadaan ruokaa, Kinnunen sanoo.

Liian läheiseksi siilien kanssa ei kuitenkaan kannata lyöttäytyä.

– En suosittele, että siiliä esimerkiksi menisi silittelemään. Kaikki ihmiset eivät halua siilille hyvää, ja jos se tottuu laskemaan ihmisen lähelle ja koskettelemaan, niin se on aika altis sellaisillekin tyypeille, jotka eivät tule koskemaan silittelymielessä. Siilille on terveempää pieni varovaisuus, ihmisen karttaminen ja valppaana pysyminen kuin lemmikkinä oleminen.

– Omia lemmikkejä ei myöskään kannata laskea siilin lähelle. Jos siili tottuu esimerkiksi koiran läheisyyteen, se ei välttämättä osaa varoa sellaisia yksilöitä, jotka saattavat olla siilille ärhäköitäkin, Kinnunen sanoo.