Rakkaus löytyi vanhemmiten: Lue romanttiset tarinat

Koskaan ei ole myöhäistä löytää elämänsä rakkautta, ainakaan mikäli Studio55.fin lukijoiden kokemuksia on uskominen. Lue tarinat kypsästä rakkaudesta!

Sattuma johdatti yhteen

"Jäin leskeksi syksyllä 2007, ja seuraavana juhannuksena menin aivan yksin mökillemme, joka on saaressa. Juhannupäivänä soi kännykkä ja soittajana oli mieshenkilö, joka oli vahingossa painellut yhden numeron väärin. Juttelimme hetken, parin viikon päästä tapasimme ja olemme nyt seurustelleet viisi vuotta.

Rakastuin pikkuhiljaa, mutta kuitenkin aika pian. Rakkauteni nyt on ollut erilaista kuin ensimmäisellä kerralla. Jotenkin kypsempää ja vapaampaa, estottomampaa! Nyt on hieman vaikeuksia, mutta katson luottavaisena tulevaisuuteen."

Manta

Nuorempi mies toi onnen

"Lasteni isästä erosin 1996, ja vuonna 2006 tapasin nykyisen mieheni kapakassa. Vastentahtoisesti ystävättären tiukan puhuttelun jälkeen lähdin paikalliseen, josta pian bongasin kolmen miehen seurueen. Tuleva mieheni näytti niin nuorelta, etten uskaltanut hakea tanssimaan peläten poliisin pidättävän minut siveellisyysrikoksesta. Sitäpaitsi kolmikko oli täysin uppoutunut toistensa kanssa seurusteluun.

Illan edetessä hain kikkurapään kuitenkin tanssimaan ja yllätys... hän lähtikin. Tuosta illasta alkaen olemme olleet yhdessä koko ajan. Kesällä 2010 menimme naimisiin, ja nyt elelemme tyytyväisenä kahdestaan. Yhteensä meillä on kuusi lasta. Lapsenlapsia on nyt 11 ja nro. 12 syntyy heinäkuun lopulla. Ikärakenne liitossamme on juuri niinkuin pitääkin: minulla on 10 vuotta nuorempi mies.

Molemmille liitto on toinen, ja ensimmäisessä liitossa tuli tuota kädenvääntöä harjoitettua sen verran, ettei enää tarvitse. Kyllä lempi kestää. Ystävyys, kunnioitus, hellyys ja hyväksyntä pitävät siitä huolen. Jos nuorena ymmärtäisi, ettei pelkällä intohimolla ja rakastumisella pitkälle pötkitä. niin olisi avioerotilastot melkoisen pienet."

Merja

"Menin nuorena naimisiin ja tein lapset. Mieheni sairastui alle 30-vuotiaana syöpään, halvaantui alle 40-vuotiaana ja alle 50-vuotiaana hän kuoli, joten jäin teini-ikäisten lasteni kanssa yksin. Olin päättänyt, että koskaan en enään mene naimisiin sairaudesta johtuvien vaikeiden avioliittovuosieni jälkeen.

Sitten työpaikalleni ilmaantui hiljainen poikamies, jonka olemus herätti kummallisen herkän tunteen. Huomasin kyllä, että hän oli nuorempi kuin minä, mutta se tunne ei siitä mihinkään muuttunut. Jostain syystä hän tupsahti tielleni monta kertaa vaikka aikaisemmin en ollut häntä nähnyt.

Seurustelimme, menimme kihloihin ja sitten naimisiin. Nyt ollaan oltu saman katon alle yli 12 vuotta. Kaikki se tunne ja turvallisuus,mikä on tämän suhteen perusta, on sitä, minkä soisin kaikille aviopareille."

Avoimin silmin

Ihaninta, mitä 69-vuotiaalle naiselle voi tapahtua

"Tapasin nykyisen elämänkumppanin vuosi sitten tanssipaikalla. En ollut käynyt iltatansseissa moneen vuoteen, ja sitten erään vaikean lauantaipäivän illalla päätin kuitenkin lähteä käymään lähellä olevassa tanssipaikassa. Ajattelin, että pääsenhän sieltä kotiin jos siellä on vain pariskuntia.

Ajoin autolla tanssipaikalle ja heti tullessani parkkipaikalle näin, että ainakin yksi auto on, jossa on vain yksin mies. Menin sisälle ja istuin penkkiin. Näin jonkun miehen tulevan sisälle ja Hän hymyili minulle hyvin kauniisti, mutta meni kahvilan puolelle. Ehdin siinä tanssiakin jonkun kappaleen kunnes hän tuli ulos kahvilasta ja hymyili taas kauniisti. Hän tuli pian hakemaan minua tanssimaan eikä tuonut minua koskaan takaisin istumaan penkkiin. Tämä oli ihaninta minulle 69-vuotiaalle naiselle.

Siitä saakka olemme ollet yhdessä ja nyt noin vuotta myöhemmn olen muuttanut hänen luokseen asumaan, ja voin sanoa että elän elämäni parasta aikaa. Hänen vaimonsa oli kuollut puolitoista vuotta aiemmin ja minun miehen kuolemasta oli seitsemän vuotta."

okhana70

"Erosin miehestäni kahdeksan vuotta sitten, ero oli rankka ja vaikea. Lyhyitä romansseja on kyllä ollut avioeron jälkeen, mutta mikään niistä ei tuntunut oikealta. Olin yksin monta vuotta, kunnes tapasin miehen, johon rakastuin ensisilmäyksellä. Mikä parasta, tunne on molemmilla sama. Olemme vasta tapailleet kaksi kuukautta, mutta tunteemme ovat hyvin syviä, tämä on rakkautta! On ihanaa näin 60-vuotiaana rakastua. Rakastettuni on 65-vuotias ja on kaikkea sitä, mistä olen aina haaveillut."

blondi

Rakkaus löytyi netin kautta

"Ajauduin nettiin juttuseuran hakuun. Siellä oli mies, joka tuntui asuvan sopivalla etäisyydellä minusta, jotta voisi ehkä joskus jutella ihan silmäkkäin. Pahaksi onneksi hän ei ollut lainkaan kirjoitusmiehiä, itsekin ajautunut palstalle puolivahingossa turhautuneena yksinoloon. Ensin hän ei vastannut minulle. Aikani palstalla alkoi loppua, joten lähetin hänelle vielä yhden viestin, johon hän sitten suurin ponnistuksin vastasi. Sovimme tapaamisen paikalliseen kahvilaan seuraavan viikon torstai-iltapäivällä.

Odotin häntä kahvilan ulkopuolella, olin vain hieman etuajassa. Sieltä silmäni tavoittivat iloisesti hymyilevän poikamaisen nallekarhun. Olin heti myyty. En tiennyt että tunsimme entuudestaan, mutta hänellä oli mukanaan vanha luokkakuva, jossa olimme molemmat!

Tästä tapaamisesta on nyt yli kolme vuotta. Olemme molemmat eronneita, osaamme arvostaa toimivaa suhdetta, annamme toisillemme sopivasti tilaa, puhumme paljon. Jos olemme omissa asunnoissamme eli erillämme, saattavat puhelumme kestää tunnin, pari. Luotamme toisiimme ja ennen kaikkea itseemme, vaikkei elämä aina ole helppoa.

Jaamme aikaamme myös muille, kolmelle sukupolvelle, mutta huomioimme toisemme aina. Kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta ei tarvtsekaan, sen verran pitää olla omaa mielipidettä! Meillä on hieman eri tapoja ja luonteenpiirteitä, hyvä niin, molemmat saavat toteuttaa itseään omassa kodissaan, toisen kodissa ollaan sen tavoilla.

Uskon että suhteemme kestää, se on lyhykäisyydessään kestänyt jo monenlaista, mutta lujittanut meitä yhteen entistä joustavammin. Kuulostaa ehkä kummalliselta ilmaisulta, mutta tarkoitan, että pieni joustonvara pitää varmimmin suhteen yhdessä nipussa."

Laura

"Tapasimme netin kautta joulukuun alussa 2007, ja ensi tapaaminen oli jouluaattona 2007. Mieheni oli juuri täyttänyt 50 vuotta, ja minä olen vuoden vanhempi.

Seuraavana vuonna sain kolme lastenlasta ja menimme kihloihin 24.6.2008. Lisää lapsenlapsia saimme tammikuun lopulla, kaksospojat.Lokakuussa 2010 menimme naimisiin.Toukokuussa 2011 tuli lisää lapsenlapsia, ja seitsemäs lapsenlapsi tuli 2012 keväällä.

Kaikki seitsemän pikkuista ovat papan lemmikkejä ja muksut hänen peräänsä. Miehelläni ei ole omia lapsia, ja minun kolme ovat ottaneet hyvin vastaan uuden mieheni. Erosin lasteni isästä jo 1994 ja elelin yksin lasten lähdettyä maailmalle. Kyllä nyt on ollut erilaista olla naimisissa kuin nuorena "väärän miehen kanssa". "

Mummeli X7

Studio55.fi

Kuvat Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat