Pelkäätkö esiintymistä? Se johtuu ehkä näistä syistä

Esiintymispelko voi johtua henkilökohtaisista kokemuksista, luonteenpiirteistä ja suurilla ikäluokilla esimerkiksi aikaisemmasta koulukasvatuksesta. Kehonkielen valmentaja Niina Sainius kertoo, kuinka arasta rehtorista tuli valmennuksen myötä luennoiva kouluttaja.

– Nykypäivän viisikymppiset ja sitä vanhemmat ihmiset kasvatettiin koulumaailmassa, jossa piti istua paikoillaan kiltisti ja hötkyilemättä. Itseään ei saanut tehdä näkyväksi. Luokan edessä esiintyessä täytyi pysyä visusti paikoillaan, vaikka on aika luonnotonta, että ihminen ei esiintyessään liiku tai elehdi, Niina Sainius sanoo.

Sainius on kuullut, että monen vanhemman ikäpolven edustajan on tästä syystä edelleen vaikea esiintyä.

– Jännitys ja esiintymispelko juontavat usein nuoruuden huonoihin kokemuksiin: ihminen on työnnetty harjoittelematta johonkin pakotettuun tilanteeseen.

Lapsi oppii vanhempien tavoille

Lähipiirin suhtautuminen esiintymiseen vaikuttaa myös omiin tunteisiin.

– Jos vanhemmat pelkäävät esiintymistä, lapsi oppii helposti samoille tavoille.

– Omat lapseni eivät ole koskaan nähneet, että esiintymisessä olisi mitään pelättävää. Päinvastoin, he ovat nähneet äidin, joka nauttii esiintymisestä. He kysyivätkin minulta koulun aloittaessaan, miksi kaverit jännittävät luokan edessä puhumista, Sainius sanoo.

Positiivinen jännitys bensaa

Ihmisen luonne vaikuttaa niin ikään rohkeuteen olla esillä.

– Jotkut ovat sulkeutuneempia kuin toiset. Mutta oli luonne minkälainen hyvänsä, jokainen voi oppia esiintymistä siinä missä uuden tanssin tai kielenkin, Sainius väittää.

– Olen valmentanut monia arkoja ja sulkeutuneita ihmisiä, jotka joutuvat työnsä takia olemaan jatkuvasti esillä. Ajan myötä esiintymisjännityksestä pystyy nauttimaan – positiivinen jännitys toimii kuin bensana erilaisissa esiintymistilanteissa.

"Että hän näkisi itsensä minun silmin"

Esimerkkinä arkuudestaan eroon päässeestä miehestä Sainius kertoo tarinan valmentamastaan rehtorista.

– Mies oli joutunut ammattinsa vuoksi esiintymään koko ikänsä, mutta silti aina karttanut sitä ja kokenut sen negatiiviseksi. Hän oli aivan lyttyyn painettu ja katsetta välttelevä.

Kaikki pohjautui lapsuuden huonoihin kokemuksiin.

– Luokkatovereitaan paljon pidempänä nuori poika oli kokenut, ettei kuulu joukkoon. Niinpä hän oli ruvennut lyyhistymään alaspäin. Lisäksi hänellä oli hyvin hankala opettaja, jota hän ei kerta kaikkiaan uskaltanut katsoa silmiin. Puheiden pitäminen luokan edessä tuntui siis järkyttävän nololta ja tuskaiselta, Saiunius kertoo.

– Halusin, että 40–50 vuotta samaa riippakiveä mukanaan kantanut mies näkisi itsensä minun silmin – hän oli varsin komea, pitkä, upeasti harmaantunut ja mahtavaääninen.

"Isolta mieheltä valui kyyneliä"

Päämäärää lähdettiin tavoittelemaan lyhyillä videoharjoituksilla. Pala palalta se saavutettiin.

– Grande finale -videoinnissa rehtori esiintyi pää pystyssä, ryhdikkäänä, tilaa hyödyntäen sekä kehollaan ja upealla äänellään sanomaa vahvistaen. Isolta mieheltä valui kyyneliä, kun hän myöhemmin katsoi videota ja itseään aikuisena, ammattilaisena ja loistavana esiintyjänä, Sainius muistelee.

– Mies jätti kuulemani mukaan rehtorin työn ja kiertää nyt valtakunnallisesti kouluttajana luennoimassa.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com, Hannes Paananen

Lue myös:

    Uusimmat