Mainos

Palkkana viinaa! Näin paljon virpomisperinne on muuttunut

Juhlapyhien viettotavat ovat vuosien saatossa saaneet uusia vivahteita. Kirkollisiin juhliin on sekoittunut kaupallisuutta, ja vaikutuksia on tullut myös eri maiden perinteistä.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että palmusunnuntain virpomistapa on hyvin erilainen nykyään kuin mitä se oli aikanaan ortodokseilla menetetyssä Karjalassa.

– Ennen virvottiin kummeja ja sukulaisia. Ei olisi tullut kuulonkaan, että olisi virvottu tuntemattomia ihmisiä, Nirkko toteaa.

Ennen virpojilla oli pyhäpuvut päällä. Noidiksi pukeutuminen on alkanut vasta 1980-luvun mittaan, kun koko Suomessa sekoittuivat läntinen pikkunoitina kiertely lankalauantaina ja itäinen palmusunnuntain virpominen.

Viinaa vai rahaa?

Vieraileminen aloitettiin varhain aamulla. Kaikkein paras oli, jos ehdittiin paikalle, kun virvottava oli vielä sängyssä. Palkaksi annettiin kananmuna, viinaa tai rahaa tilanteesta ja ihmisestä riippuen.

– Palkka haettiin yleensä vasta viikkoa myöhemmin virpomisesta. Saatettiin se antaa heti, jos välimatka oli pitkä, mutta oikean tavan mukaan palkkaa odotettiin viikko, Nirkko kertoo.

Virpomisen tarkoitus oli toivottaa hyvää onnea ja siunausta, kuten tästä Karjalan Liiton nettisivuilta löytyneestä virpomislorusta käy ilmi.

Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Julkaistu alun perin maaliskuussa 2012

Eläintarhan pääsiäinen – katso hauska video!

Argentiinalainen eläintarha loihti asukkailleen pääsiäisyllätyksen muutama vuosi sitten.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.