Mainos

Päästä pälkähästä, vetää vesiperä – näin suomen sanat syntyivät

Suomalaiset manaavat sen enempää sanojaan miettimättä asioiden menevän päin prinkkalaa tai tuusannuuskaksi. Yhtä lailla varkain suusta karkaavat sellaiset ilmaisut kuin ”päästä pälkähästä”, ”tykätä kyttyrää” tai ”sotkeutua lillukanvarsiin”. Professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen vie sanojen ja sanontojen juurille.

Päin prinkkalaa

Turun Kakskerrassa on Brinkhallin kartano, jossa Hovimäki-sarjaakin kuvattiin. Brinkhallia on sanottu suomeksi Prinkkalaksi.

Kuulemma kartanon lähellä on ollut paikka, jossa sotilaat ovat harjoitelleet ampumista. Kun laukaus on mennyt ohi väärään paikkaan, se on mennyt päin Brinkkalan kartanoa eikä suinkaan sinne, minne olisi pitänyt mennä.

”Päin prinkkalaa” tarkoittaa siis sitä, että jokin menee ihan konkreettisesti väärään suuntaan.

Tuusannuuska

Nuuska on hienoksi jauhettua tupakkaa. Kun jokin menee nuuskaksi, se menee nuuskan rakenteeseen viitaten täysin rikki ja pölyksi.

Tuusan on ruotsista lainattu vahvikesana. Suomen kielessähän sanotaan, että jokin menee tuhansiksi sirpaleiksi, kun se hajoaa. Ruotsissa tuhat on ”tusen”, ja suomen ”tuusan” lienee lainattu tästä ruotsin lukusanasta.

Kupletin juoni

Kupletti on vanhan ajan viihdelaulu. Sana on tullut suomen kieleen ruotsin kautta ranskasta. Alun perin se on merkinnyt riimitettyä sävelparia.

Kupletissa yleensä kerrotaan jokin pieni, leikillinen tarina, jossa on nokkelia käänteitä ja yllättävä loppu. Koska näppärä juoni on kupletissa tärkeää, niin ilmaisu ”kupletin juoni” tullee siitä.

Lähteä lipettiin

Lippaaminen, lipattaminen tai lipettäminen on tarkoittanut vanhoissa murteissa nopeaa juoksemista. Se kuvannee askelten kevyttä läpytystä. Lipata-verbistä on sitten johdettu lipetti.

Päästä pälkähästä

Päläs on konkreettisesti suksen jalansija vanhanaikaisissa lenkkisuksissa. Kun päästään pälkäästä tai pälkähästä – pälkähästä on vanhanaikainen taivutusmuoto –, niin tarkoitetaan, että jalka pääsee irti siitä, missä se on kiinni. Tämä on hyvä asia esimerkiksi silloin, kun on mäkeä alas laskiessa kaatunut pahasti, saanut jumiutuneen jalkansa irti ja noussut pystyyn.

Pötyä pöytään

Kun sanotaan ”pötyä pöytään”, se tarkoittaa, että tulee ruokaa tarjolle. Tämä ei ole pöty-sanan normaali merkitys, sillä kansankielessä pöty tarkoittaa yleensä roskaa tai törkyä.

Suomalaisessa ihmesadussa ilmaisu tavataan siinä yhteydessä, että tarinassa on taikapussi ja taikapussissa palvelevia miehiä, jotka toteuttavat kaikki toivomukset. Taikapussia hallussaan pitävät sanovat ”pois pojat pussista, pötyä pöytään”. Sen jälkeen miehet ovat taikoneet ruokaa pöydälle tyhjästä.

Kyseessä on siis ruokaa tarkoittava kiertoilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa roskaa tai törkyä.

Tykätä kyttyrää

Kyttyrä on murteissakin tunnettu vanha sana ja lääketieteen termi, joka tarkoittaa kuhmuna selässä näkyvää selkärangan käyristymää.

Tavallinen kansa kuvitteli ennen vanhaan, että kyttyrä on jotain ylimääräistä pahaa ihmisen sisällä, kuten paha kasvannainen. Ei tajuttu, että se on vain selkärankaa, joka jonkin puutostaudin takia näkyy kuhmuna.

Ruotsissa sanotaan ”tycka illa”, tykätä pahaa. Kyttyrä on jonkinlainen likimääräinen vastine sille pahalle ja ei-toivotulle.

Yllin kyllin

Sanonnan vanhempi muoto on yltäkyllin. Kyllin tarkoittaa, että jotain on riittävästi ihan sellaisenaan. Yltäkyllin tarkoittaa, että jotain on oikein ylenmääräisesti.

Kuvittelisin, että kyllin on vaikuttanut edeltävän yltä-sanan muotoon ja muuttanut sen yllin-asuun, kun ne ovat alkaneet esiintyä rinnakkain.

Umpimähkään

Kun ei ollut tulitikkuja ja tulen tekeminen oli hankalaa, tarvittiin tulusrautoja ja muita tulentekovälineitä. Sytytettyä tulta yritettiin varjella peittämällä nuotion hiillos tuhkalla. Näin hiillos saatiin säilymään ja myöhemmin helposti syttymään.

Kun hiillos peitetään tuhkalla, se ”mähkitään”. Kun nuotio halutaan sytyttää uudestaan, sinne umpinaiseen mähkittyyn kasaan – umpimähkään – laitetaan sytyke, jolla tuli syttyy uudestaan.

Syteen tai saveen

Sysi tarkoittaa hiiltä. Jos sytykkeenä käytetty tikku menee mähkityssä hiilloksessa oikeaan paikkaan, se menee syteen eli tuli syttyy. Jos tuli ei syty, tikku menee pohjalle eli saveen, jossa ei ole hehkuvaa hiiltä. Syteen menee siis oikeaan paikkaan ja saveen väärään paikkaan. Syteen tai saveen tarkoittaa uhkayritystä: kokeillaan tuurilla, onnistuu tai ei.

Tulta ja tappuraa

Kun tulta ennen vanhaan sytytettiin tuluksilla ja muilla tulentekovälineillä, oli hyvä, että sytytettävä aine oli helposti syttyvää. Tappura oli sellaista. Sitä saatiin, kun puhdistettiin pellavaa tai hamppua, särjettiin kasvin varsi ja riivittiin sisäosa erilleen. Epämääräiseksi nypykäksi jääneet kuoriosat ovat sitä tappuraa eli kuivista, ohuista ja helposti syttyvistä kuoren säikeistä koostuvaa puhdistusjätettä. Kun tulta vähän näyttikin tappuralle, niin se roihahti heti komeasti.

Vetää vesiperä

Tämä on vanhaa, nuotanvetoon liittyvää kalastussanastoa. Nuotan vetäminen on iso projekti ja vasta lopussa selviää, onnistuuko se vai ei. Jos onnistuu, nuotan perässä on paljon kaloja – jos ei, siellä on pelkkää vettä. Silloin se on vesiperä.

Lillukanvarsiin sotkeutuminen tai tarttuminen

Lillukka on vanha, kansanomainen nimitys marjalle, joka on kauniin ja koristeellisen näköinen, mutta melko hyödytön. Pienissä lillukanmarjoissa on sisällä iso kivi eikä mitään syötävää.

Koko kasvista ei ole juuri mitään iloa, mutta harmia siitä voi olla. Sen maassa suikertavat pitkät varret ovat karkeat ja tarttuvat melko helposti kiinni, jos menee lillukanvarsikkoon kävelemään.

Lillukanvarsiin sotkeutuminen on pieniin, turhanpäiväisiin asioihin sotkeutumista.

Musta maija

Poliisiautoa on vanhastaan sanottu mustaksi maijaksi. Nimitys on kuitenkin paljon vanhempi korttipelin kuin poliisiauton yhteydessä.

Ihan konkreettisesti musta maija on patakuningatar eli kortti, jota ei voi millään muulla kortilla kaataa. Musta maija on mustan pekan kaltainen peli. Se, jolle jää käteen musta maija, kun kaikki muut ovat päässeet eroon korteistaan, häviää.

Vaikka poliisia yleisesti arvostetaan, heitä ei ole joissakin yhteyksissä haluttu vieraaksi, ja siksi musta maija -nimitys on pohjimmiltaan negatiivinen. Myös poliisiauton tumma väri on sopinut siihen.

Panna ranttaliksi

Suomen ranttali on alun perin sotilasslangia ja saksasta lainattu. Sana syntyi saksan opiskelijaslangiin 1800-luvulla muodossa ”Randal”. Se tarkoittaa meteliä tai mellakkaa.

Jäädä kuin nalli kalliolle

Nalli-sanalla on kolme eläimiin liittyvää merkitystä. Ensinnäkin ruotsista lainattu ”nalle” tarkoittaa karhua tai karhunpentua. Toisekseen naaraseläintä on nimitetty nalliksi.

Kolmanneksi on mahdollista, että alun perin ei olekaan puhuttu nallista vaan allista eli vesilinnusta. Kun jää kuin alli kalliolle, jää kyyhöttämään kuin yksinäinen, surullinen vesilintu.

Kolmatta tulkintaa selittää se, että kun sanotaan ”jää kuin nalli kalliolle”, ihminen ei kuule, sanotaanko siinä nalli vai alli – edellisen sanan lopussa on joka tapauksessa n-kirjain.

Kansanperinteessä alli on vertauskuva surumielisestä naishahmosta. Kantelettaresta löytyy pätkä ”alahall on allin mieli uiessa vilua vettä”.

Ei ole mitään varmuutta, mikä näistä selityksistä voisi olla se oikea.

Olla äimänkäkenä

Äimä kuuluu vanhaan perintösanastoon. Se tarkoittaa isoa, nahkan ompelemiseen tarkoitettua neulaa. Äimässä on suuri ammottava silmä, johon ihmisen suuta on verrattu. Kun ihminen on huuli pyöreänä, hän muistuttaa ulkonäöltään äimää. Pelkkä ”olla äimänä” tarkoittaa samaa kuin ”olla äimänkäkenä”.

Mitä tulee käkenä olemiseen, niin käkihän on hauskasti kukahteleva otus, ja ”olla käkenä” on suosittu vertauskuva höperöstä tai humalaisesta ihmisestä.

Todennäköisesti tässä on yhdistetty pari vanhaa sanontaa ja saatu siten entistä tehokkaampi ilmaus.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.