Onko tässä uusi "Eki-setä"? Merja on kerännyt 28 vuodessa tuhansia nimikirjoituksia

Merja Koivuneva on kerännyt 28 vuoden ajan suomalaisten artistien nimikirjoituksia ja kiertänyt tähtien perässä sadoilla keikoilla. Merja kertoo Studio55.fille harrastuksesta, josta on muodostunut elämäntapa.

Edesmennyt nimikirjoitusten metsästäjä Erkki "Eki-setä" Rapo jäi historiankirjoihin 40 vuotta kestäneen harrastuksensa ja massiivisen kokoelmansa myötä.

Merja Koivuneva, 42, tulee vauhdilla perässä. Merja on kartuttanut suomalaisten julkkisten nimikirjoituskokoelmaansa 1980-luvulta lähtien.

Ensimmäisen puumerkkinsä Merja muistaa yhä hyvin.

− Oli vuosi 1982, kun Juhamatti esiintyi Lapualla autokeskuksen kevätnäyttelyssä. Hän oli suuri idolini. Ideana oli alusta lähtien, että alan kerätä nimikirjoituksia, Merja sanoo.

Dingon imussa takahuoneeseen

Merja ryhtyi kartuttamaan määrätietoisesti nimikirjoituskokoelmaansa. Samaiselta vuosikymmeneltä mieleen on painunut toinen etappi; vuosi 1985, kun suosion huipulla ratsastanut Dingo tuli kuvioihin.

Merjan onnistui päästä yhtyeen keikalla takahuoneeseen.

− Se oli täpösen täynnä, ja oli kuuma kuin saunassa. Minulla oli sifonkihuivit kädessä ja kaulassa. Sain nimmarit paperille ja pyysin parit vielä käteen. Neumann on edelleen suosikkini, eikä ole pitkä aika, kun olen hänet viimeksi nähnyt, Merja kertoo.

Rahaa palaa keikoilla kiertämiseen

28 vuoteen on sittemmin mahtunut lukuisia kohtaamisia suomalaisten artistien, urheilijoiden ja muiden julkisuuden henkilöiden kanssa. Nimikirjoitusten pino on kasvanut tasaiseen tahtiin.

− En ole pitänyt määrästä kirjaa, mutta kyllä niitä löytyy laatikoista aika läjä, tuhansia. Valokuvaan artisteja myös aika paljon, Merja sanoo.

Kokoelmaansa Merja on kartuttanut kiertämällä ahkerasti ympäri Suomea; milloin junalla, ystävien kyydillä ja tarpeen vaatiessa taksillakin. Matkat, keikat ja lahjat artisteille eivät ole ilmaisia. Merja arvioi, että rahaa on palanut tuhansia euroja.

− Keikkamääristä olen pitänyt ihan listaa. Eniten olen nähnyt Charles Plogmania: 151 keikkaa, Souvareita 126 keikkaa ja Mattia ja Teppoa 109 keikkaa, Merja luettelee.

Artistien suhtautuminen vaihtelee

Merja ei ujostele lähestyä tunnettuja suomalaisia nimikirjoituksen perässä. Ovet takahuoneisiin avautuvat tutuksi tulleiden järjestysmiesten avulla.

− On joskus käynyt niin, ettei minua ole päästetty sisälle. Mutta tulen kyllä hyvin järjestysmiesten kanssa juttuun, ja myös artisteille tulee iloinen mieli, jos he näkevät tuttuja naamoja yleisön joukossa, Merja sanoo.

Valtaosa artisteista saakin nimikirjoitustenkeräilijältä varauksettomat kehut. Erityisen mieluinen on laulaja Charles Plogman.

− Plogman on aivan loistava, ihana esiintyjä. Hän kirjoittaa minulle joka kerta nimikirjoituksen ja myös tunnistaa.

Kari Tapion näin ensimmäistä kertaa 1989. Hän oli todella mukava ja ystävällinen, suostui yhteiskuvaankin.

Kaikki artistit eivät kuitenkaan ilahdu keikan jälkeen paikalle ilmaantuvasta keräilijästä. Silloin tällöin Merja on poistunut paikalta tyhjin käsin.

− Osa on tylyjäkin. Esimerkiksi Topi Sorsakoskea en voi sietää. Myös Tommi Läntinen on sellainen. Hän ei suostunut enää yhteiskuvaan, Merja sanoo.

Harrastus herättää paheksuntaa

Merjalla on ystäväpiirissään myös muutama muu nimikirjoitusten keräilijä. Toisaalta hän on kohdannut myös kateellisuutta ja paheksuntaa.

− Paheksunta tulee siitä, että kerään nimikirjoituksia ja muistan artisteja vielä tuliaisillakin.

Merja ei ole moisella päätään vaivannut. Aluksi hänellä oli tapana viedä keikkapaikoille kukkia, kunnes halusi lahjoittaa artisteille jotain pysyvämpää. Nykyään Merja ottaa mukaansa viemisiksi suklaata, valokuvia, kirjeitä ja joskus cd-levyllisen taukomusiikkia.

− Moni tietää jo odottaa minulta postia, kun saavun paikalle. Samalla tulee vaihdettua kuulumisia. Olen ollut myös useaan kertaan myymässä levyjä Matin ja Tepon keikoilla.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle Merjalle nimikirjoitusten kerääminen on ennen kaikkea hauska harrastus, joka antaa elämään sisältöä ja muuta ajateltavaa. Haaveitakin keräilyn suhteen löytyy yhä.

− Minulta puuttuu vielä Mikko Kuustosen nimikirjoitus. Haluaisin päästä hänen Mansikkapaikka-ohjelmaansa kertomaan tästä tärkeästä harrastuksestani. En ole myöskään koskaan tavannut Kristian Jernströmiä, joka on tehnyt aivan ihania sanoituksia muun muassa Kari Vepsälle.

Studio55/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä

Lue myös:

    Uusimmat