Mainos

Näin syntyivät Suomen ensimmäiset hittilistat – Elviksen biisit puuttuivat kokonaan

Musiikkitoimittaja Jake Nyman on tutustunut Suomen hittilistojen syntyvaiheisiin. Hän on kirjoittanut aiheesta Suomi soi 4 – Suuri suomalainen listakirjassa, johon on myös koottu Suomen listaykköset 1950-luvulta 2000-luvulle asti.

Suomen ensimmäisen hittilistan julkaisi Rytmi-lehti vuonna 1951. Tosin päätoimittaja Paavo Einiö on muistellut musiikkitoimittaja Jake Nymanille tehneensä satunnaisia listoja jo 1940-luvun lopussa.

– Rytmi ilmestyi kuusi kertaa vuodessa. Listat ilmestyivät hyvin epäsäännöllisesti, toiset saattoivat olla kuukauden ajalta ja toiset puolen vuoden ajalta, Nyman sanoo.

Otannat olivat pieniä, vain toistakymmentä levykauppaa. Kukin levykauppa ilmoitti viisi eniten myymäänsä äänilevyä. Kotimaiset ja ulkomaiset kappaleet ilmoitettiin erikseen sekä niiden lisäksi pianonuotit.

– Sodanjälkeisen tuontisäännöstelyn vuoksi ulkomaalaisten levyjen osuus oli pieni, Nyman kertoo.

Suuressa suomalaisessa listakirjassa Nyman toteaa, että 1950-luvun listoja voi pitää vain suuntaa antavina. Kummallista nimittäin on, että listojen mukaan Elvis Presleyn suuret hitit eivät kertaakaan yltäneet kymmenen ostetuimman levyn joukkoon. Ensimmäinen Elviksen kappale Tutti Frutti nähtiin listalla vuonna 1959, ja sekin myyntitilaston häntäpäässä.

Listat uudistuvat

Erikoista 1950-luvulla oli se, että itse kappaleella oli enemmän merkitystä kuin kappaleen esittäjällä. Siksi samalta sijaluvulta saattoi löytyä saman kipaleen monta eri levytystä.

– Toisaalta se oli oikeudenmukaista. Kun kappaleella oli monta esittäjää, sillä oli paremmat mahdollisuudet päästä listan kärkipäähän, Nyman toteaa.

Rytmin lista loppui vuonna 1959, ja sen jälkeen listojen julkaisemisessa oli pieni tauko. Seuraavana vuonna Iskelmä-lehti alkoi julkaista Top 10 -listaa, jossa ei enää eroteltu suomalaisia ja ulkomaalaisia levytyksiä. Pianonuotit hylättiin kokonaan.

– Ilta-Sanomilla oli myös oma lista. Otantaan kuuluivat pääkaupunkien levykaupat, ja lista ilmestyi useammin, Nyman muistelee.

Kahdeksan kuukauden tauon jälkeen Iskelmän numerossa 8/1961 ilmestyi ensimmäinen kunnollinen, koko maan levymyyntiä peilaava lista.

Tiedot kerättiin nyt jo 30 eri levykaupasta, ja pisteytysskaala kohosi viidestä kymmeneen. Single-levyjen lisäksi pisteytettiin EP-levyt, jotka kuitenkin lakkautettiin puolen vuoden kuluttua.

Listat laajenevat

Vuonna 1962 Iskelmän lista laajeni Top 20:ksi, mikä oli Nymanin mukaan ihanteellinen mitta. Vuonna 1966 lista laajeni edelleen Top 30:ksi.

Suosikki-lehti syntyi vuonna 1961 ja aloitti melko pian listan tekemisen. Muutaman vuoden päästä lehti julkaisi Suosikki 100 -listan, joka oli hulppea Suomen mittapuussa. Suomessa nimittäin myytiin vuodessa alle miljoona äänilevyä.

– Yhdysvalloissa pelkästään yhtä singleä myytiin yli miljoona, ja siellä tyydyttiin Top 40 -listaan, Nyman huomauttaa.

Englannissakin koottiin vain Top 50 -lista, vaikka levyjen myynti oli aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Vuonna 1966 The Beatlesin singleä Day Tripper / We can work it out myytiin viidessä päivässä yhtä paljon kuin kaikkia Suomessa julkaistuja singlelevyjä koko vuoden aikana eli yhteensä 522 000 kappaletta.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.